Useimpien hyönteisten pistoista seuraa paikallista punoitusta ja turvotusta, koska hyönteiset erittävät myrkkyjä tai niiden sylki sisältää ärsyttäviä aineita. Myrkyt ja syljen entsyymit ovat monesti myös allergeeneja, joille allergiaan taipuvainen voi herkistyä. Allerginen reaktio on voimakkaampi ja kestää tavallisesti pitempään kuin myrkkyreaktio.

Suomen hyönteisistä yleisimmin allergiaa aiheuttavat hyttyset. Allergiareaktioita tulee hyttysenpistosta noin 90 prosentille väestöstä, mutta vain noin 10 prosenttia oirehtii voimakkaasti. Viisi prosenttia suomalaisista ei saa minkäänlaista reaktiota. Reaktiot ovat voimakkaimmillaan hyttyskauden alussa eli alkukesällä ja heikkenevät sietokyvyn kasvaessa syksyä kohti.

Allergiareaktioita voi tulla myös paarmojen sekä ampiaisten ja mehiläisten pistoista. Ampiais- ja mehiläisallergiasta voi joskus seurata äkillinen yliherkkyysreaktio eli anafylaktinen reaktio. Se on nopeasti etenevä ja pikaista hoitoa vaativa tila, jossa hyönteisen pistosta aiheutuu voimakasta kutinaa, turvotusta sekä vatsa- ja hengitysoireita. Hoitamattomana anafylaksia saattaa johtaa jopa kuolemaan.

Myös punkin purema voi olla vaarallinen, sillä punkit levittävät borrelioosia ja puutiaisaivokuumetta. Tartuntariski borrelioosiin on koko punkkien esiintymisalueella. Puutiaisaivokuumeen riski on suurin Ahvenanmaalla ja ulkosaaristossa.

Borrelioosin tyypillinen ensioire on puremakohtaan leviävä laajentuva punoitus, joka ilmaantuu noin viikon kuluttua punkin puremasta. Oireina voi esiintyä myös kuumetta, päänsärkyä, väsymystä ja nivelkipuja. Hoitamattomana Borrelia-infektio voi aiheuttaa esimerkiksi hankalia ja pitkäkestoisia nivel-, sydän- tai neurologisia oireita.

Puutiaisaivokuumeen oireita ovat kuume, päänsärky ja lihaskivut. Ne alkavat noin viikon kuluttua puremasta. Puutiaisaivokuume paranee usein itsestään. Osalla potilaista virus kuitenkin tunkeutuu aivoihin ja aivokalvoihin ja aiheuttaa keskushermosto-oireita. Tällöin tarvitaan sairaalahoitoa. Pysyviä vaurioita voi kuitenkin jäädä hoidosta huolimatta.

Asiantuntija: proviisori Virpi Tiiro, Yliopiston Apteekki.

Hyttyset

Hyttysallergia ilmenee kahdella tavalla. Heti piston jälkeen pistokohtaan ilmaantuu nokkospaukama, joka katoaa muutamassa tunnissa. Reaktio voi kuitenkin voimistua uudelleen vuorokauden kuluessa ja saattaa kestää päiviä, jopa parikin viikkoa.

Hoida. Antihistamiinitabletit auttavat parhaiten, kun otat niitä ennakkoon kuuriluontoisesti. Tarvittaessa voit syödä niitä koko kesän. Antihistamiinista on apua myös jälkikäteen, muttei yhtä paljon. Kutinaa voit lievittää hydrokortisonivoiteilla tai Etono-puikolla.

Suojaudu. Hyttyskarkotteet sekoittavat inisijöiden suuntavaistoa, joten niistä on ainakin jossain määrin hyötyä. Suihkuta karkotetta iholle tai vaatteille. DEET-tehoainetta sisältävät karkotteet voivat kuitenkin vaurioittaa keinokuituvaatteita.

Kokeile myös pihalla, terassilla tai veneessä butaanisäiliöllä toimivaa Thermacell-karkotinta. Se karkottaa hyttysiä 20 neliömetrin suuruiselta alueelta jopa 10 tunnin ajan.

Mäkärät ja polttiaiset

Mäkärät ja polttiaiset aiheuttavat kaikille myrkkyreaktioita. Mäkärän puremasta seuraa pieni ihonalainen verenpurkauma, jonka ympärille muodostuu punainen ja lievästi turvonnut alue. Polttiaisen puremakohtaa taas polttelee voimakkaasti.

Hoida. Lievitä ihoreaktioita hydrokortisonivoiteella.

Suojaudu. Mäkäriä voi yrittää karkottaa OFF-tehotuotteilla ja Autan-karkotteella. Vaatetus suojaa vain jonkin verran, koska mäkärät ja polttiaiset ryömivät usein ruokailemaan vaatteiden alle.

Paarmat

Paarman pureman seurauksena ilmaantuu nokkos-ihottumaa ja paikallista, jopa koko raajan alueen turvotusta. Joskus harvoin paarmakin voi levittää borrelioosia, jolloin ihoon voi ilmaantua rengasmainen ihottuma, kuten punkin puremassa. Lisäksi voi olla yleisoireita.

Hoida. Lievitä ihoreaktioita antihistamiinilla tai kyypakkauksella, jos reaktio on voimakas. Joskus hoidoksi voidaan tarvita myös lääkäriltä saatavaa adrenaliinipistosta.

Suojaudu. Käytä paarma-alueilla liikkuessasi suojaavaa vaatetusta.

Hirvikärpäset

Hirvikärpäset lentävät loppukesällä ja syksyllä hirvien oleskelualueilla. Ne pistävät pääasiassa hiuspohjaan. Pistoista seuraa punoittavia pieniä kyhmyjä, jotka kestävät joitakin viikkoja, pisimmillään koko talven.

Hoida. Kokeile, olisiko hydrokortisonivoiteesta apua. Jos puremat alkavat märkiä raapimisen seurauksena, hoida niitä tulehdusta lievittävällä Sibicort-voiteella.

Suojaudu. Pukeudu hirvialueilla kulkiessasi peittävästi. Suojaa myös pääsi. Lisäksi voit kokeilla HirvikärpäsStop-karkotetta. Se suojaa ihon, hiukset ja vaatteet. Kampaa metsäreissun jälkeen hiukset tiheällä kammalla ja ravistele vaatteet.

Punkit

Punkki ruiskauttaa ihoon puuduttavaa ainetta, minkä vuoksi sen purema ei aiheuta kipua. Parhaiten punkit viihtyvät kosteikoissa, kuten jokien ja järvien rannoilla, sekä varjoisissa heinikoissa ja pensaikoissa. Punkkikausi kestää pakkaskeleihin asti.

Poista. Tartu punkkiin läheltä ihoa joko punkkipihdeillä, Z-pinseteillä tai lompakossa kulkevalla, luottokortin näköisellä matkapinsettimallilla ja vedä varovasti. Näin saat punkin kokonaisena pois. Mitä pikemmin saat punkin irrotetuksi, sitä pienempi on Borrelia-tartunnan riski.

Lääkäriin. Mene lääkäriin, jos ihoosi ilmaantuu läpimitaltaan yli 5 cm:n kokoinen punoittava rengas tai sinulla on yleisoireita. Borrelioosia hoidetaan antibiooteilla.

Puutiaisaivokuumeeseen ei ole lääkettä, mutta sitä vastaan voi suojautua rokotteella. Se kannattaa ottaa, jos liikut alueilla, joilla on tavattu puutiaisaivokuumetta.

Suojaudu. Tee punkkisyyni päivittäin. Muista tarkistaa myös päänahka ja korvantaustat. Kun liikut kosteikoissa, pue yllesi pitkälahkeiset housut ja vedä sukanvarret housujen päälle. Myös iholle valeltavista punkkikarkotteista voi olla apua. Suojaa lemmikit punkeilta paikallisvaleluliuoksilla tai punkkipannalla.

Lue lisää borrelioosista

Ampiaiset ja mehiläiset

Ampiais- ja mehiläisallergioissa turvotusta ja nokkospaukamia ilmaantuu pistokohtaan ja sen ympärille, voimakkaissa reaktioissa myös kauas pistokohdan ulkopuolelle, usein laajoille alueille.

Hoida. Ota ensiavuksi antihistamiinia tai voimakkaassa reaktiossa kyypakkaus. Lievitä kipua kylmällä. Retkellä toimii hyvin pikakylmäpakkaus, joka kylmenee, kun pakkaus rikotaan.

Pidä pistokohta levossa, jottei myrkky leviäisi laajemmalle. Ihoon jäänyt mehiläisen piikki tulee poistaa mahdollisimman nopeasti.

Lääkäriin. Jos pistos aiheuttaa hengenvaarallisen anafylaktisen reaktion, soita hätänumeroon 112. Tällöin hoidoksi tarvitaan adrenaliiniruisketta. Jos sinulla on tällainen ruiske, se on otettava välittömästi.

Jos kyy puree sinua, liiku pureman saatuasi mahdollisimman vähän. Jos pureman saanut on lapsi, kanna häntä. Jos purema on raajassa, nosta se kohoasentoon.

Ota kyypakkauksen tabletit mahdollisimman pian. Tosin kyypakkaus toimii nimestään huolimatta paremmin ampiaisen pistossa, joten siitä ei ole välttämättä suurta hyötyä.

Lemmikkieläimille kyypakkausta suositellaan vain, jos purema on kaulassa ja hengitystiet turpoavat. Myös lemmikkiä tulisi liikuttaa pureman jälkeen mahdollisimman vähän.

Mene lääkäriin aina ensiavun jälkeen. Vain neljäsosa aikuisista saa vakavia oireita, mutta lääkärin on syytä arvioida jatkohoidon tarve. Yleensä seurauksena on turvotusta, pahoinvointia ja ripulia, mutta joskus myös vakavia tajunnan häiriöitä.

Lähteet: Duodecim Terveyskirjasto > Puremat ja pistot (2012) ja Lentävien hyönteisten puremat ja pistot (2014).

Teksti Maarit Vuoristo