ADHD tunnetaan lasten ja nuorten ylivilkkautta aiheuttavana haittana. Todellisuudessa moni aikuinen kärsii tästä kehityksellisestä häiriöstä, usein tietämättään ja ilman asianmukaista apua. Joillain aktiivisuuden vaihtelut, tarkkavaisuuden herpaantumiset ja hallinnan vaikeudet ovat olleet arkipäivää lähes koko elämän. Ongelmat opinnoissa ja työllistymisessä ovat tavallisia ja  ADHD lisääkin hoitamattomana syrjäytymisen ja psyykkisten häiriöiden riskiä. Aikuisiän ADHD:n Käypä hoito -suositus kannustaa kaikkia hakemaan apua, vaikka epäröisikin. – Henkilö, jolla on ADHD, on elänyt oireidensa ja niiden aiheuttamien vaikeuksien kanssa koko elämänsä, ja hän saattaa kokea, että niihin ei voi vaikuttaa, työryhmän jäsen Maarit Virta sanoo. Virta on koonnut keinoja, joilla aikuiset voivat hallita arkeaan ja oireitaan. Hän kehottaa pohtimaan, mihin muutoksen haluaa ja mitkä asiat voi hyväksyä. Itsetuntemus on tärkeä ensiaskel. Suunnittelu on ADHD:sta kärsivän tärkein apuväline. Virta kehottaa käyttämään yhtä kalenteria, jonne voi koota menot ja suunnitelmat. Suunnittelulistat ja puhelimen muistutukset ovat oivia apuvälineitä. Pilko työt pieniksi, aloita helpoimmasta ja keskity vain yhteen asiaan. Ankaraa keskittymistä vaativat puuhat tehdään silloin, kun virtaa on eniten. Eliminoi mahdolliset häiriötekijät, kuten televisio tai puhelin. Arki muokataan säännölliseksi esimerkiksi tiettyjen siivouspäivien ja heräämisaikojen mukaan. Määritä tavaroille omat paikkansa kotona, jolloin ne löytyvät helpommin. Impulsiivisuutta voi hillitä parhaiten välttämällä hankalia tilanteita: esimerkiksi päätöksentekotilanteeseen on syytä varata riittävästi aikaa.

Lähteet: Kaypahoito.fi, Duodecim

Teksti Noora Takamäki, Kuva iStock