Hammaslääkärien työnantajayhdistyksen sekä sosiaali- ja terveysalan ammattiliitto Tehyn välisen työehtosopimuksen palkkataulukon mukaan hammashoitajan peruspalkka on kolmivuotisen koulutuksen jälkeen 1 876,92 euroa kuussa. Maltillisella tuloverotuksellakin palkansaajalle jäänee puhtaana käteen noin 1 500 euroa.

– Hammashoitajien peruspalkat ovat yksityisellä puolella luultua huonommat. Miten esimerkiksi kahden lapsen yksinhuoltaja elää pääkaupunkiseudulla 1 600 euron nettopalkalla, ihmettelee Suun terveydenhoidon ammattiliitto STAL ry:n toiminnanjohtaja Mirkka Järvinen.

15 vuoden työuran jälkeen hammashoitajan palkka kohoaa taulukon mukaan 2 441,10 euroon kuukaudessa.

Hammashoitajien palkkauksessa hiertää rahan lisäksi toinenkin asia.

Hammaslääkärit saavat jokaisesta potilaalle tekemästään toimenpiteestä palkkion, joiden yhteenlaskettu summa voi olla kuukaudessa jopa 1 000–2 500 euroa, peruspalkan lisäksi. Vaikka kaikki toimenpiteet tehdään yhdessä hammashoitajan kanssa, nämä eivät saa toimenpidepalkkioista osaansa.

– Totta kai hammaslääkärin koulutus on pidempi, mutta toimenpiteitä he eivät pystyisi tekemään yksin. Tämä rassaa jäsenistöämme, toiminnanjohtaja Järvinen Stal ry:stä vahvistaa.

Tiettävästi vain yhdessä suomalaisessa kunnassa on tehty toisin. Pieni pohjoissavolainen Siilinjärven kunta on päästänyt hammashoitajansakin jaolle potilaiden toimenpidemaksuista.

– Hammashoitajat ja suuhygienistit saavat hammaslääkärien lisäksi prosenttiosuuden toimenpidepalkkioista. Ne ovat hieman pienemmät kuin muualla, mutta silti tämä on minusta todella hienoa. Olemme tehneet tätä vuodesta 2012, kun vastaava hammaslääkärimme ajoi asiaa, Siilinjärven hammashoitolan osastonhoitaja Auli Väyrynen kertoo.

Pienen palkan ehkä vielä kestäisi, jos hammashoitajan työ olisi helppoa ja rutiiniluontoista. Jokainen hammaslääkärin tuolissa istunut tietää kuitenkin asianlaidan.

– Hammashoitajien työ on vastuullista hommaa, mutta köyhyysrajalla eletään, toiminnanjohtaja Järvinen huokaa.

Hammashoitajan lähtöpalkkaan saatetaan sisällyttää paljon erikoistehtäviä, kuten röntgenkuvaukseen ja oikomishoitoihin liittyviä toimenpiteitä, joista pitäisi maksaa erikseen.

– Tietenkin hoitajan pitäisi osata neuvotella työtehtävistään etukäteen, mutta usein työnantajat korostavat antavansa hoitajalle vain lisää vastuuta, Mirkka Järvinen selventää.

Hammashoitajat ovat nykyään koulutukseltaan suun terveyteen suuntautuneita lähihoitajia, ja heidän koulutuksensa kestää noin kolme vuotta. Suuhygienistit valmistuvat ammattikorkeakouluista 3,5 vuoden opiskelun jälkeen.

Lokakuussa 2018 Suomessa oli nimikesuojattuja hammashoitajia 6 187 kappaletta.