– Muutama vuosi ennen Suomen sirkkabuumia YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO oli julkaissut raportin, jossa pohdittiin hyönteissyönnin mahdollisuuksia. Raportti herätti kiinnostusta hyönteisruokiin myös niissä maissa, joissa ne eivät ole kuuluneet perinteiseen ruokakulttuuriin. Kiinnostus ei kuitenkaan kohdistunut pelkästään sirkkoihin, vaan myös muistaakseni jauhomatoihin. Toisena suurena sysäisynä toimivat ruokatapahtumat ja aiheesta innostuneet ihmiset.

– Mielestäni trendi ei ole kokonaan kuollut. Esimerkiksi EU lainsäädäntö ottaa koko ajan huomioon sen, että hyönteisiä voitaisiin hyödyntää laajemmin ihmisravintona. Toki tietty trendi on hiipunut, mutta mielestäni pitäisi enemmän pohtia sitä, millaisia tuotteita, esimerkiksi sirkoista voitaisiin tehdä, jotta niille olisi kysyntää.

– Pitää miettiä, onko järkevämpää tehdä tuotteita, joissa sirkat ovat hyvin näkyvillä, vai saisivatko tuotteet, joissa on käytetty esimerkiksi hyönteisjauhoa, paremman suosion.

– Ainakin joissain pienyrittäjien tuotannossa olen niitä nähnyt esimerkiksi proteiinipatukoissa. Tällaisten tuotteiden esiintyvyys on kuitenkin tällä hetkellä aika marginaalista.

– En usko sirkkahypetyksen tulevan heti takaisin, mutta potentiaalia sille, että sirkoista tulisi yksi raaka-aine muiden joukossa, on. Se olisi sellainen arkisempi versio, jossa sirkkoja voitaisiin hyödyntää yhtenä proteiininlähteenä, esimerkiksi jauhettuna. Kasvisyöjille tai vegaaneille hyönteisruoka ei tietysti ole vaihtoehto. Toki tähän vaikuttaa paljon se, että lähteekö jokin iso yritys hyödyntämään esimerkiksi sirkkajauhoa jossain tuotteessa. On hyvin mahdollista, että jos niin kävisi ulkomailla, tuote rantautuisi myös Suomeen. Viime kädessä kyse on siitä, hyväksyvätkö suomalaiset kuluttajat hyönteisruoan.