Ulosoton suojaosuus nousee vuoden kokeilun ajaksi takuueläkkeen tasolle. Tämä helpottaa ylivelkaantuneiden suomalaisten tilannetta käytettävissä olevien tulojen suhteen.

Kuluttajaliiton pääsihteeri Juha Beurling-Pomoell pitää uudistusta askeleena oikeaan suuntaan. Kuluttajaliiton mielestä tärkeää olisi kuitenkin helpottaa ihmisten pääsyä ulosotosta velkajärjestelyn piiriin.

Ulosotolla tarkoitetaan maksamattoman velan tai laskun lakiin perustuvaa oikeudellista perintää. Mikäli ulosottoon mennyttä velkaa ei makseta maksukehotuksen eräpäivään mennessä, ulosottolaitos aloittaa velallisen omaisuuden ja tulojen ulosmittauksen velkojen maksamiseksi. Tulojen ulosmittaus tehdään nettopalkasta, josta on vähennetty verot ja muut veroluonteiset maksut.

Ulosoton suojaosuus jätetään ulosmittauksen ulkopuolelle velallisen toimeentuloa varten. Velallisen henkilökohtaiseen suojaosuuteen vaikuttaa lisäksi hänen elatuksensa varassa olevien henkilöiden eli usein lasten lukumäärä.

Vuonna 2022 velallisen oma suojaosuus on 696 euroa kuukaudessa. Vuoden 2023 alusta se nousee 922,50 euroon, mikä vastaa 32,5 prosentin korotusta. Vuonna 2022 yksi elätettävä lapsi nostaa suojaosuutta 250,20 euroa kuukaudessa. Vuonna 2020 lisäys on 269,7 euroa.

Elatusvelvollisten osalta tehtävä korotus on selvästi pienempi, joten lapsettomien velallisten asema paranee uudistuksen myötä suhteessa enemmän.

− Prosentuaalisesti korotus on varsin hyvä ja tuo suojaosuutta etenkin yksinelävällä vähän lähemmäs Helsingin yliopiston laskemaa kohtuullisen minimin viitebudjettia. Siitä olemme tietysti iloisia, mutta ovathan nuo summat edelleen hyvin pieniä. Vaatii todella paljon arjenhallintaa ja tukea siihen, että näillä summilla voi edes teoriassa pärjätä, Kuluttajaliiton pääsihteeri Juha Beurling-Pomoell toteaa.

Palkasta ulosmitattava määrä riippuu tulojen suuruudesta. Ulosoton suojaosuutta pienemmästä palkasta ei tehdä mitään ulosmittausta. Kaikissa tapauksissa palkasta ulosmitataan korkeintaan puolet.

Käytännössä esimerkiksi 1 450 euroa kuukaudessa nettona tienaavan velallisen palkasta ulosmitattiin 483,33 euroa vuonna 2022. Vuonna 2023 ulosmittauksen määrä on 351,66 euroa, eli käteen jää reilut 130 euroa kuussa enemmän. Tässä tapauksessa ulosoton jälkeen palkasta jää käteen 1 098,34 euroa. Kohtuullisen minimin viitebudjetissa koko maan keskiarvo on 1 349 euroa.

− Jokainen meistä voi kuvitella, mitä se käytännössä tarkoittaa, että joutuu tuollaisella budjetilla elämään. Asuinpaikalla ja elämäntilanteella on tietysti vaikutusta siihen, miten pienellä pystyy tulemaan toimeen, Beurling-Pomoell muistuttaa.

Mikäli veloista ei ole mahdollista selvitä kohtuullisessa ajassa ulosmittauksella ja muilla keinoilla, viimeinen keino päästä veloista eroon on käräjäoikeudesta haettava velkajärjestely. Ennen velkajärjestelyyn pääsemistä velkoja on yleensä yritettävä maksaa ulosoton kautta. Kuluttajaliiton näkökulmasta velkajärjestelyn ei pitäisi olla viimesijainen keino, vaan ylivelkaantuneet tulisi saada sen piiriin huomattavasti nykyistä helpommin ja useammin.

− Me kannustamme ihmisiä hakeutumaan velkajärjestelyyn jos vain suinkin on mahdollista. Valitettavasti moni yrittää turhaan, sillä velkajärjestelyyn on todella haastavaa päästä. Kuluttajaliiton mielestä velkajärjestelyyn pitäisi päästä huomattavasti nykyistä helpommin, Juha Beurling-Pomoell linjaa.

Käräjäoikeuden määräämään velkajärjestelyyn pääsemiselle on erilaisia edellytyksiä ja esteitä. Velallisen pitää olla maksukyvytön eikä tilanteeseen ole odotettavissa korjausta. Lisäksi maksukyvyn heikkenemisen syy ei saa olla velallisen itsensä aiheuttama tai velkojen määrän tulee olla maksukykyyn nähden kohtuuttoman suuri.

Yksityishenkilön velkajärjestelyssä velalliselle tehdään maksuohjelma, joka kestää yleensä kolme tai viisi vuotta. Velkajärjestelyyn otetaan mukaan kaikki henkilön velat ja maksamattomat laskut. Maksuohjelman päätyttyä maksamatta oleva velat saa anteeksi.

− Toisin kuin ulosotossa velkajärjestelyssä velat eivät enää kasva, vaan ne alkavat oikeasti lyhenemään. Ulosotossahan korot juoksevat koko ajan taustalla, joten velka voi ulosmittauksesta huolimatta kasvaa entisestään, Beurling-Pomoell muistuttaa.

Velkajärjestelyn maksuohjelmassa velalliselle lasketaan nettotulojen ja hyväksyttävien menojen perusteella maksuvara. Maksuvara on summa, jonka verran velkoja maksetaan kuukausittain.

Hyväksyttäviin menoihin kuuluu kiinteä välttämättömien elinkustannusten osuus, jonka suuruuteen vaikuttaa perheen koko.

Välttämättömiin elinkustannuksiin kuuluvat muun muassa ravinto, vaatteet, puhelin, netti, harrastukset ja auto- ja henkilövakuutukset. Esimerkiksi yksin asuvan henkilön tai yksinhuoltajan välttämättömien elinkustannusten määräksi lasketaan vuoden 2023 alusta 667 euroa kuukaudessa, kun heinäkuun 2022 alusta lukien summa on ollut 618 euroa kuukaudessa.

Välttämättömien elinkustannusten lisäksi velkajärjestelyssä olevan nettotuloista vähennetään esimerkiksi asumiskulut, työmatkakulut, terveydenhoitomenot, elatusmaksut, lasten tapaamiskulut ja päivähoitomenot. Jäljelle jäävä summa on maksuvara, joka maksetaan kuukausittain velkojille. Mikäli maksuvara on negatiivinen, velkajärjestelyssä voidaan vahvista myös niin sanottu nollaohjelma, jossa kuukausittaista maksuvelvollisuutta ei ole.

− Velkajärjestelyssä ylivelkaantuneiden ihmisten velat leikkautuvat lopulta pois. Tämä on hyvin harvinaista, mutta jossain tapauksessa se voi tapahtua myös niin että kuukausittainen maksu on nolla euroa, Beurling-Pomoell toteaa.