Moni katsoja hieraisi silmiään Uuden Musiikin Kilpailun loppukahinoissa, kun Suomen villinnyt Käärijä pani käytiin energisen show'nsa. Vähintään yhtä kova meininki oli esityksen viittomakielelle kääntäneellä Miguel Peltomaalla, 25, joka toimi UMK-historian ensimmäisenä viittomakielisenä kommentaattorina.

Peltomaan mahtava tyyli, energia ja persoona keräsivät heti somessa suuresti kiitosta ja räjäyttivät hänen viestilaatikkonsa. Mies on ehtinyt lukea melkein kaikki saamansa viestit, mutta kaikille vastaaminen taitaa olla mahdotonta.

– Fiilis on todella hieno vieläkin, olen onnellinen, iloinen ja häkeltynyt saamastani palautteesta. Viittomakieli on nyt saanut enemmän mediahuomiota kuin aikoihin, mikä on tosi positiivinen juttu. Tuntuu hienolta, että olen voinut omalta osaltani vaikuttaa tähän, Espanjan lomalta puhelimeen vastaava Miguel Peltomaa kiittelee.

Miguel Peltomaa on kääntänyt kaikki tämän vuoden UMK-kappaleet viittomakielelle. Työläs rupeama alkoi tutustumalla ensin artistiin, sitten käännettävän kappaleen sanoituksiin sekä sen sanomaan ja teemoihin.

Viittomakieli on nyt muutenkin populaarikulttuurissa hurjassa nosteessa. Teema nousi hiljattain pelatun Super Bowlin myötä myös kansainväliseksi puheenaiheeksi, kun Justina Miles tulkkasi megatähti Rihannan puoliaikashow’n viittomakielelle. Rihannan esitystä seurasi melkein 120 miljoonaa ihmistä ympäri maailmaa.

– Nyt viittomakielen näkyvyys on noussut ihan eri tasolle valtaväestön keskuudessa juurikin Super Bowlin ja Suomessa UMK:n myötä. On ollut siistiä nähdä se kehitys, että viittomakieli alkaa saada jalansijaa mediakentässä. Rakastan musiikkia ja viittomakieltä, joten niiden yhdistäminen on ollut sairaan siistiä. Olen päässyt luomaan jotain uutta ja kehitän tätä todella innolla eteenpäin yhdessä Ylen kanssa.

Yle Kioskin juontajana tunnettu Peltomaa on viittomakielinen kuuro sisäkorvaistutteen käyttäjä, joka adoptoitiin vuoden ikäisenä Kolumbiasta. Siten mies kuuluu kahteenkin vähemmistöön.

– Olin varsinkin pienenä aika ujo ja arka tyyppi. Kaipasin sitä, että näkisin itseni kaltaisia ihmisiä. Tapasin viime vuonna ensimmäisen kerran toisen tummaihoisen, viittomakielisen ihmisen, joka käyttää sisäkorvaistutetta. Olen henkilökohtaisesti tavannut heitä todella vähän, mikä on harmi.

Peltomaa vietti lapsuutensa ja nuoruutensa Jyväskylässä. Rasismia tai ennakkoluuloja hän ei ole juurikaan muistikuviensa mukaan kohdannut, mutta nyt aikuisena epäilee, ettei hän vain tunnistanut lapsena kaikkia rasismin muotoja, sillä asiasta puhutaan nykyään ihan eri tavalla.

– Tiedostan sen, että asia ei ole kaikkien kohdalla todellakaan näin. Vähemmistöön kuulumisesta huolimatta kasvaminen Jyväskylässä oli turvallista ja olen iloinen, että sain viettää siellä lapsuuteni. Ikävöin paljon liikkuvana ihmisenä Jyväskylästä sitä, että lähes kaikkialle pääsee kävellen tai pyörällä, nykyään Vantaalla asuva Peltomaa sanoo.

Tulevaisuudessa mies toivoo voivansa jatkaa media-alalla. Hän myös haluaisi nähdä päivän, jolloin saavutettavuus olisi arkea tekstitysten tai viittomakielen tulkkauksen muodossa.

– Olen saanut paljon viestejä siitä, että olen avannut ihmisille viittomakieltä ihan uudella tavalla. Viittomakieli on tosiaan kieli, jolla pystyy tekemään taidetta päivittäisen kommentoinnin lisäksi. Olen aina tehnyt omaa juttuani ja ehkä vasta jälkikäteen hoksannut, että eikö tätä ole tosiaan aiemmin tehty Suomessa - ainakaan tällä tavalla miten itse tämän teen. Viittomakieliset ovat laaja ja monimuotoinen vähemmistöryhmä. Olenkin otettu, että saan toimia tienraivaajana ja laajentaa kuvaa kaksikielisenä ci-käyttäjänä siitä, millaisia erilaisia viittomakielisiä meillä on olemassa.

Entäs tuleeko toukokuussa Käärijälle voitto kotiin Liverpoolista?

– Cha Cha Cha on äärettömän kova biisi ja sitä on hauska viittoa! Mulla on kutina, että tästä tulee hyvä!