Kysymyksestäsi tulee mieleen tv-mainos, jossa mies tulee aamuposti kädessään pakkasukkona sisään. Vaimo kysyy, oliko siellä kylmää, mihin mies vastaa aivan tönkkönä: ”Ei ollenkaan.”

Kun välikorvaan muodostuu eritettä, äänen johtaminen kuuloluuketjussa sakkaa. Tärykalvo ei enää heilu kuin purje tuulessa, koska neste painaa sitä. Korvan kuulo heikkenee, eikä tukkoisuus aukene leukoja lonksuttamalla tai puristamalla nenänsiivet peukalon ja etusormen väliin ja puhkumalla suu kiinni henkeä ulos. Jos korvakäytävä on täynnä vaikkua ja katkenneita tulitikun pätkiä, ihmeparantuminen tapahtuu ruuttaamalla korvakäytävään vauvanpyllyn lämpöistä keittosuolaliuosta.

Yleisin syy välikorvan nesteeseen on tulehdus eli otiitti, joka on perusviljaa pikkulapsilla. Onneksi otiitit ovat harventuneet rokotusten ansiosta. Korona-aikana niitä – sen paremmin kuin muitakaan infektioita – ei juuri näkynyt tehokkaan käsien jynssäämisen ja suojautumisen vuoksi, mistä pitää ottaa oppia. Otiittia edeltää lähes aina limainen hengitystie­tulehdus. Limakalvojen turvotus ja liman­eritys ahtauttavat korvatorvea, joka yhdistää takanielun välikorvaan ja ilmastoi sen. Hengitysteiden limaisuus ja välikorvaan muodostuva alipaine luovat nenänielun bakteereille otolliset olot tulehduksen aiheuttamiseksi.

Olen elänyt ajan, jolloin otiitin hoitoon kuului aina tärykalvon puhkaisu. Jos siitä ei muuta hyötynyt, oppi ainakin tunnistamaan korvatulehduksen. Se ei ole itsestään selvää nuorille kollegoille. Lapset kävivät syystäkin pelokkaiksi. Kun tyttäriemme serkut saapuivat synttäreille, he vetivät pipot syvälle päähänsä, koska tiesivät, että lähdimme aina jonkun kanssa korvanpuhkaisureissulle työpaikalleni. Pitkittynyt otiitti voi johtaa liimamaisen tai seröösin eritteen kertymiseen välikorvaan. Tilaa hoidetaan ilmastoimalla välikorva eli asettamalla putki tärykalvon läpi. Tämä voidaan joutua joskus tekemään iäkkäällekin.

Koska korvalääkäri kurkkasi korvaasi, ei siellä kyllä nestettä ole. Yleensä diagnoosiin päästään pelkän korvalampun ja kokemuksen varaisesti. Vanhemmiten tärykalvot jäykistyvät ja samentuvat joskus niin perusteellisesti, että nesteen havaitsemiseksi tarvitaan mikroskooppia, joka kuuluu korvalääkärin kalustoon. Varmimmin neste havaitaan puhkaisemalla tärykalvo, mitä ei vanhalle kovin mielellään tehdä, sillä reikä ei parane yhtä vauhdikkaasti kuin nuorella.

Joillakin esiintyy märkiä unia, Sinulla korva (tunne siitä). Tuntemukselle on vaikea löytää syytä, ellei siitä saada objektiivista näyttöä. Voisiko taustalla olla jokin pieni erite korvakäytävän puolella, jolloin läheinen tärykalvo voimistaa tunteen? Esimerkiksi tärykalvoon nojaava pienikin karva voi päräyttää melkoisen rumpusoolon. Mistäpä sen voi tietää, jos tärykalvon takana onkin jokin vastaava muodostuma, jota ei havaita millään konstilla. Tuntemuksesi on todellinen, eikä sitä käy kiistäminen. Kaikkea ei voi kuitenkaan saada selville.