Lääketiede on kiero rasti. Vaikeimmillaan se näyttäytyy, kun tauti ei anna oireita ja ensimmäinen merkki on äkkikuolema. Sepelvaltimotaudissa käy näin aika usein, niin nuorilla kuin vanhemmillakin. Potilaat eivät tule kertomaan, ­olivatko he kokeneet rasitusrintakipua.

Oireetonta on paha tutkia, saati sitten hoitaa. Sepelvaltimotaudissa korostuvat sekä yksilö- että väestötason strategia. Kohtauksen saanut tulee saattaa viiveettä hoitoon ja huolehtia siitä, ettei sairaus etene. Pahanlaatuiset kolesterolimolekyylit lasketaan veressä niin matalalle kuin suinkin.

Väestössä kuolemia estetään puuttumalla napakasti vaaratekijöihin (kolesteroli, verenpaine, tupakka, metabolinen oireyhtymä/lihavuus/diabetes, rasvamaksa, liikkumattomuus, perimän ottaminen huomioon). Pekka Puska on onnistunut tässä erinomaisesti.

Vyöruusu voi olla kiero mutta ei niin kohtalokas kuin sepelvaltimotauti. Se on vesirokkoviruksen aiheuttama paikallinen rakkulainen ihomuutos, joka yleistyy iän myötä. Rakkulavaihe voi jäädä kokonaan poiskin, jolloin kipu on ainoa oire.

Vesirokkovirus jää aina lapsuuden infektion jälkeen pysyvästi elimistöön selkä­ytimen hermosoluihin. Näin arvioidaan olevan peräti 95 prosentilla aikuisista. Ihomuutos on yleensä yhden, harvoin kahden tai kolmen vierekkäisen hermon hermottamalla alueella (Jukka Lumio).

Tauti kehittyy puolustuskyvyn heiketessä iän myötä tai missä iässä tahansa vakavan sairauden takia, joskin nuoremmilla vyöruusupotilailla todetaan todella harvoin altistavaa sairautta, joten sitä ei tarvitse erikseen etsiä. Virus aktivoituu ja siirtyy hermoja pitkin ihoon. Yhden vyöruusun on sairastanut 2 prosenttia 40-vuotiaista, 5 prosenttia 50-vuotiasta, 10 prosenttia 70-vuotiasta – ja tätä vanhemmista vielä useampia. Joku voi sairastaa vyöruusun kahdesti tai useammin.

Terveillä tautiin ­liittyy harvoin muita oireita kuin kirvely ja kipu ihottumakohdassa. Kipu on neljällä viidestä ensimmäinen oire. Se voi alkaa 1–8 vuorokautta ennen kuin iho alkaa punoittaa ja siihen nousee muutaman millimetrin läpimittaisia kirkkaita rakkuloita. Vyöruusu voi tulla minkä tahansa tuntohermon alueelle, mutta aina vain toiselle puolelle kehoa. Yleisin se on vartalolla ja toiseksi yleisin kasvoissa. Raajoissa sitä esiintyy harvoin. Olet siis erityislaatuinen, koska olet saanut ilmeisen vyöruusun käteesi.

Ymmärrettävästi ensimmäisen lääkärin oli vaikea yltää diagnoosiin. Tällöin kipu ohjasi ajatukset olkapäähän, johon kortisonipistos on yleensä poikaa. Toinen lääkäri oli jo paremmassa asemassa, mikä korostaa myös perusterveydenhuollon lääkärin työn epäreiluutta erikoissairaanhoitoon verrattuna.

Monipuolisempien tutkimismahdollisuuksien ja kollega­kunnan keskellä käy joskus kiusaus ihmetellä lähettävän lääkärin pätevyyttä. Vyöruusun tapauksessa kenelläkään ei ole helppoa ennen rakkulakylvöä. Väitetään, että viaton umpilisäkekin on poistettu vyöruusun vuoksi.

Ihottumakohtaan voi jäädä särkyä ja kosketusherkkyyttä. Jos kipu kestää yli kolme kuukautta, puhutaan postherpeettisestä neuralgiasta. Sen riski kasvaa iän myötä ja on 50-vuotiailla noin 10 prosenttia ja 80-vuotiailla 20 prosenttia. Särkyyn käytetään hermokipulääkeitä gabapentiiniä ja peregabaliinia. Vain harvoin tarvitaan lyhytaikaisesti opioideja. Yleensä kipu sammuu vähitellen viimeistään ­kuukausien tai vuoden kuluessa.

Vielä ei tiedetä, vähentääkö pikkulasten vesirokkorokotus vyöruusua tulevaisuudessa. Zostavax on suunnattu yli 50-vuotiaille. Se sisältää elävää virusta, joten se ei sovellu kaikille. Sen suojateho ei ole kovin hyvä, mutta se ehkäisee vyöruusun jälkeistä hermokipua. Kustannus potilaalle on noin 185 euroa. Maailmalta on jo vuosia ollut tulollaan tehokkaampi Shingrix-rokote, joka ei sisällä elävää virusta, mutta sitä ei saa vieläkään Suomesta.

Päivitetty 31.5. – Ilmestynyt 23.5.2021