Terveys ja hyvinvointi
Makeanhimo ja itsekuri: Miten irti herkkujen puputtamisesta? – Apu-klinikka vastaa
Kuvat

1.12.2020
 |
Apu

Kysymys:

Huoleni liittyy itsekurin puutteeseen ja sokeriaddiktioon. Nousen aamuisin, kuten aiemminkin, mutta päivän mittaan tulee puputettua karkkia ja muita herkkuja. Vaikka kuinka ajattelen, että nyt en enää osta, niin taas sorrun. Miksi tämä korona-ahdistus ilmenee makeanhimona?

Vastaus:

Tuo on kiperä ja monipuolinen kysymys. Koska en tunne taustojasi enempää enkä sitä, miten korona on muuttanut elämäsi rytmiä ja tapahtumia, käsittelen asiaa yleisellä tasolla.

Kaikenlainen huoli ja ahdistus, sosiaalisen kanssakäymisen tuoman mielihyvän väheneminen ja mahdollisesti liikuntaharrastuksen hiipuminen voi osalla meistä lisätä syömistä tunteisiin. Usein tätä kutsutaan lohtusyömiseksi.

Sokerin, suolaisen tai yleensä ruoan mieliteot lisääntyvät osalla meistä, kun alakulo lisääntyy. Toisilla taas käy päinvastoin, he syövät vähemmän ahdistuessaan. Tällöin vaarana voi olla liiallinen laihtuminen. Reagoimme siis tunnetiloihin eri tavoin.

Tärkeintä olisi tunnistaa omat tunteet, pohdiskella niiden syitä ja vaihtoehtoisia käsittelytapoja. Meitä kaikkiahan on pienestä pitäen, ihan imeväisiästä saakka, tyynnytetty ruoalla.

Makeanhimon syitä

Jos korona-aika on lisännyt kotona olemista, syynä makeanhimoon voi olla esimerkiksi se, että kunnollisten ja monipuolisten aterioiden määrä on vähentynyt ja napostelu ja pienet välipalat lisääntyneet. Olen huomannut käytännön työssä myös sen, että aamiaisesta pihistäminen ja liian kevyt lounasruoka johtavat helposti makean tarpeen lisääntymiseen, erityisesti iltapäivällä ja illalla. Tämä saattaa olla korona-aikana monilla ongelmana.

Minulle opetettiin jo 1990-luvulla, että makea pala nälkään lisää omaa haluttavuuttaan. Pätee edelleenkin. Eli mitä enemmän ”syötät” pienessä orastavassa nälässä itsellesi makeaa, sitä enemmän koettu tarve, ”mieliteko”, niihin kasvaa.

Keino päästä näistä tavoista eroon on luonnollisesti terveellisiin aterioihin panostaminen, terveellisen välipalan syönti makean sijaan sekä hyvin erilainen toiminta, kuten kävelylenkki, heittäytyminen pieneen soidintanssiin puolison kanssa tai pieni puuhastelu puutarhassa.

Yleensä mieliteko menee ohi tai ainakin merkittävästi lievenee, jos sitä ei ”syötä” ensimmäisen puolen tunnin aikana, vaan keksii ihan muuta tekemistä, joka kiskaisee huomion muualle.

Kaupassa käydessä olisi hyvä pitää mielessä seuraavat seikat. Ostoslistan tekeminen auttaa, pitäydy siinä. Käy kaupassa juuri syöneenä, eli heti kunnolliseen lounaan tai päivällisen jälkeen. Älä mene nälkäisenä kauppaan.

Tilanteessa saattaa auttaa myös se, että valitset itsellesi yhden ainoan herkun, jota sallit pieniä annoksia muutaman kerran viikossa. Valitse mielellään vielä sellainen herkku, jotta voi ostaa pieninä annoksina. Esimerkiksi salmiakkihimoisen tarpeen saattaa tyydyttää kolmasosa pienestä ksylitolilla makeutetusta salmiakkirasiasta.

Joskus, mutta ehkäpä harvemmin, niin sanottu totaalikieltäytyminen voi olla oikea ratkaisu. On mahdoton täältä näppiksen takaa sanoa, kumpi toimisi sinulla paremmin: kohtuukäyttö, jota yleensä kannatan, vai totaalikieltäytyminen.

Myös uneen kannattaa kiinnittää huomiota. Jos maailman tapahtuvat heikentävä unen määrää tai laatua, tämäkin voi heijastua syömisen tai makean tarpeen lisääntymiseen.

Kysy terveydestä, avun asiantuntijat vastaavat:

  • Reijo Laatikainen, ravitsemus
  • Katja Murtoniemi, naistentaudit
  • Tapani Kiminkinen, yleislääketiede
  • Voit kysyä nettiosoitteessa apu.fi/teemat/apu-klinikka
  • Voit myös lähettää kysymyksesi: aputerveys@a-lehdet.fi tai postitse ”Apu-klinikka”, Apu, 00081 A-lehdet.

Päivitetty 1.12. – Ilmestynyt 16.6.2020

Kysy ja asiantuntijamme vastaavat

Kirjoitathan kysymyksesi riittävän yksityiskohtaisesti, jotta voimme antaa mahdollisimman tarkan vastauksen. Valitsemme parhaat kysymykset ja julkaisemme ne. Nimeäsi ja yhteystietojasi ei julkaista.