Kysymys:
Olen 40-vuotias nainen. Vuosien ajan olen syönyt viikossa 7–10 kananmunaa, ja kolesterolini on ollut normaali. Olen normaalipainoinen. En tupakoi ja käytän voita ja muitakin rasvoja kohtuudella. Onko mahdollista, että kolesterolini jossain vaiheessa pompahtaa ylös vai voinko turvallisin mielin käydä verikokeissa 5–10 vuoden välein?
Vastaus:
Kiitos aivan fantastisesta kysymyksestäsi! Tiedät varmasti aivan hyvin, että yksi kananmunan keltuainen sisältää noin 300 mg kolesterolia, mitä pidetään sen saannin ylärajana päivää kohti. Valtimorasvoittumatauti ei kehity ilman pientä pahanlaatuisen kolesterolin (LDL-kolesteroli) molekyyliä, joka pääsee erityisesti sepelvaltimon seinämän sisään, koska sen puhdistussysteemit ovat muita valtimoita haavoittuvammat.
Kyse on varsin pitkälle genetiikasta, mutta myös elämisen tavoista. Ihminen ei tarvitse kolesterolia ravinnosta, sillä maksa ja solut kykenevät muodostamaan sitä itsekin. Kolesteroli poistuu elimistöstä vain maksassa sijaitsevien tarttumakohtien (LDL-reseptori) kautta. Familiaarisessa hyperkolesterolemiassa (FH-tauti) näistä puolet on geneettisistä syistä viallisia, jolloin jo vastasyntyneellä kolesterolitasot ovat korkeita. Tämä merkitsee noin seitsenkertaista valtimorasvoittumataudin riskiä elinaikana. Näitä potilaita arvioidaan olevan maassamme noin 11 000, ja he kaikki tarvitsevat lääkehoitoa.
Kolesterolin imeytyminen ravinnosta vaihtelee geneettisesti 25–80 prosenttiin. Paljon kolesterolia imeyttävä ei voi syödä laillasi kananmunia kolesterolin nousematta. Maksan kolesterolisynteesin tulisi pakittaa silloin, kun ravinnosta saadaan paljon kolesterolia, mutta joillakin tämä säätely ei toimi. Lisäksi on muitakin perinnöllisiä kolesterolia kohottavia mekanismeja.
Ravinnon kolesteroli ja tyydyttynyt rasva vaikuttavat maksassa pahanlaatuisen kolesterolin poistumiskohtia vähentävästi ja/tai niiden toimintaa heikentävästi. Pehmeä rasva toimii päinvastoin. Tyydyttynyt rasva on tässä avainasemassa, koska sitä saadaan kymmeniä grammoja, kun taas kolesterolia vain satoja milligrammoja päivässä. Tämän vuoksi ravinnon kolesterolipitoisuus ei vaikuta keskimäärin kovin paljon veren kolesterolipitoisuuteen.
Oleellisia valtimorasvoittumataudin kehittymisen kannalta ovat pienet pahanlaatuisen kolesterolin molekyylit – ei kokonaiskolesteroli eivätkä edes isommat pahanlaatuisen kolesterolin hiukkaset. Keskeinen riskiryhmä ovat erityisesti metabolista oireyhtymää ja tyypin II sokeritautia potevat. Tällöin on korostunut syy arvioida pienten hiukkasten pitoisuutta.
On tärkeää tietää sukunsa alttiudet. On todennäköistä, että geenisi ja hyvät elämäntapasi suojelevat Sinua, ja kananmunasi eivät Sinulle aiheuta merkittävää vaaraa. Se varaus on toki otettava, että en tiedä pienten pahanlaatuisten kolesterolihiukkastesi määrää. Kannattaa määrityttää koko rasvapaketti, pyytää siitä asiantuntijan lausunto ja arvioida kokonaisriski Finriski-laskurilla.
Kysy ja asiantuntijamme vastaavat
Kirjoitathan kysymyksesi riittävän yksityiskohtaisesti, jotta voimme antaa mahdollisimman tarkan vastauksen. Valitsemme parhaat kysymykset ja julkaisemme ne. Nimeäsi ja yhteystietojasi ei julkaista.
