Verenkierron, erityisesti pintaverenkierron, säätely heikkenee vanhemmiten. Tunnen kaltaisiasi kylmäkouria ja -jalkoja paljon. Olen maininnut jo aiemmin yli 90-vuotiaan edesmenneen pappani, joka istuskeli heinäkuun helteellä pihakeinussaan karvalakki päässä, rukkaset kädessä ja töppöset jalassa odotellen kampiaisia eli pienimuotoista juhla­hetkeä, jota vietettiin, kun heinät saatiin kuivina latoon.

Käsiin ja erityisesti jalkoihin on sydänpumpusta pitkä matka. Siinä voi tulla verelle monenlaista estettä, kun se virtaa kohti kärkijäseniä. Sama matka on ­hermoillakin, jotka säätelevät verisuonten kaliiperia. Ei liene ihmeellistä, jos vanhemmiten yhteydet välillä pätkivät.

Beetasalpaajalääkkeet supistavat valtimoiden seinämää, joten niiden käyttäjillä voi esiintyä kuvaamiasi oireita. Jos niitä on pakko käyttää ja potilaani saa niistä oireita, pyrin valitsemaan valmisteen, joka laajentaa suonia – sellainenkin on tarjolla. Popsit aivan erinomaisia verenpainelääkkeitä, jotka pikemminkin pyrkivät laajentamaan suonia, joten oireesi eivät ole peräisin käyttämistäsi lääkkeistä.

Kylmäämisen yhteydessä muistetaan aina mainita kilpirauhasen vajaatoiminta. Se aiheuttaa kuitenkin ennemmin sisäistä kylmyyden tunnetta kuin käsi- ja jalka­oireita. Toki kilpirauhaskokeet voi aina ottaa, kunhan voi luottaa siihen, että ­lääkäri osaa ne tulkita lääketieteellisin perustein. Samalla kannattaa luodata verta sen verran, että anemia ja muun muassa munuaisten, maksan, lisä­munuaisten ja lisäkilpirauhasten toiminta tulee tarkistetuksi.

Niinpä, veri tulisi saada kiertämään. Kallistuva kahvitilkkanen tekee aina terää, kunhan ei sitä iltapäivästä lähtien nauti, koska yöunet voivat häiriintyä. Pieni siivu konjakkiakaan ei liene silloin tällöin haitaksi, ellei alkoholi ole ­ongelmaksi tuppautunut.

Norvascin tilalle voisi kokeilla vielä enemmän suonia laajentavaa toista ­kalsiumkanavan salpaajaa, nifedipiiniä. Ja eihän mikään voita kunnon pässinpökkimiä villasukkia.