Tässä vallitsee kaksi muuttujaa: viitearvot ja rautavarastojen luotettava arvioiminen eri tilanteissa.

Viitearvot edustavat Gaussin käyrää, jolloin punaisena laboratoriovastauksissa sojottavat lukemat eivät läheskään aina ole merkittäviä. Juuri tämän vuoksi toivon enemmän kuin hartaasti, että hoitava lääkäri tai omalääkäri arvioi laboratoriovastaukset, ennen kuin ne sujahtavat Kantaan potilaiden itsensä tulkittaviksi. Tällöin vältyttäisiin monilta valvotuilta öiltä.

Rautavarastojen mittaaminen vaatii asiaan perehtyneisyyttä, eikä se luonnistu usein lääkäreiltäkään. Kultaisena standardina pidetään luuydinnäytteen rautavärjäystä, johon ei tavanomaisissa tapauksissa ryhdytä, koska se on kajoava toimenpide. Punktion tekeminen rintalastaan tai lonkkaluun takaharjanteeseen ei sinänsä ole kummoinenkaan temppu.

Veren ferritiini on peräisin luuytimen, pernan ja maksan soluista. Se kuvaa siten varastoraudan määrää. Matalaa arvoa pidetään luotettavana raudanpuuteanemian merkkinä. Laboratorio-ohjeessa paalutetaan: raudanpuute ja rautavarastojen tyhjeneminen ovat ainoa tähän mennessä löydetty syy siihen, miksi ferritiinin pitoisuus seerumissa voi laskea.

Ferritiinin ongelma piilee kuitenkin siinä, että se kuuluu akuutin vaiheen proteiineihin, jotka lisääntyvät kudostuhon yhteydessä. Tällaisia ovat muun muassa immunologiset ja mikrobien aiheuttamat tulehdukset, kulumanivelen nesteily, leikkaukset, tapaturmat ja monet sairaudet. Tällöin ferritiini voi olla jopa useita satoja, vaikka potilaalla on itse asiassa rautavaje.

Transferriini on valkuaisaine, joka kuljettaa rautaa elimistössä. Jos potilaalla on raudanpuute, transferriinin määrä lisääntyy, mutta sen sisältämä rauta on matala. Raudanpuute kasvattaa transferriinin tarttumakohtien (transferriinireseptorien) määrää punasolujen esiasteissa.

Parhaimpia laboratoriokokeita raudanpuuteanemian diagnosoinnissa ovat transferriinin rautakylläisyyden ja seerumin transferriinireseptoreiden määritykset, koska näiden lukemiin eivät muut sairaudet ja tilanteet juurikaan vaikuta.

Jos ferritiini todetaan matalaksi, jo se on sinänsä riittävä. On myös tilanteita, joissa lääkäri joutuu turvautumaan kovempaan arsenaaliin, ja silloinkin voi mennä desinfioitu sormi suuhun.

Etenkin miehillä ferritiini voi olla joskus harmittomasti useita satoja.

Monissa sairauksissa näkee vielä huikeampia lukemia. Perinnöllisessä hemokromatoosissa raudan imeytymisen säätely häiriintyy, minkä vuoksi rautaa kertyy elimistöön. Tällöin transferriinin saturaatio on miehillä yli 60 prosenttia ja naisilla yli 50 prosenttia (viiteväli 15–50 %) tautiin liittyvien oireiden kanssa.

Lääkärilläsi on varmasti ollut tarkempi tieto rautastatuksestasi ja oireistasi, koska hän on varman lausuntonsa esittänyt.