Saamelaiskäräjälain uudistus nosti Suomessa poliittisen riidan. Se koskee lähinnä sitä, miten saamelaisuus määritellään laissa nyt ja uudistuksen jälkeen.

Mitä merkitystä ihmisen saamelaisuudella on? Kyse on tietenkin henkilökohtaisesti syvästi tärkeästä asiasta. Mutta lain edessä lähinnä siitä, saako tietty ihminen äänestää saamelaiskäräjävaaleissa tai asettua niissä ehdolle.

Suomen perustuslaki takaa saamelaisille näiden kotiseutualueella kieltä ja kulttuuria koskevan itsehallinnon. Saamelaisten kotiseutualue kattaa Suomessa Utsjoen, Inarin ja Enontekiön kunnat sekä Vuotson alueen Sodankylästä.

Saamelaisia edustaa vaaleilla valittava saamelaiskäräjät.

Saamelaiskäräjien tehtävänä on hoitaa saamelaisten omaa kieltä ja kulttuuria sekä heidän asemaansa alkuperäiskansana koskevat asiat.

Saamelaiskäräjien varsinainen päätäntävalta on nykyisen lain mukaan varsin rajattu. Lain mukaan saamelaiskäräjät voi tehdä aloitteita ja esityksiä sekä antaa lausuntoja tehtäviinsä kuuluvista asioista. Näitä saamelaiskäräjät antaa vuosittain 60–200.

Lisäksi viranomaisilla on velvoite neuvotella saamelaiskäräjien kanssa suurista hankkeista, jotka vaikuttavat saamelaisten elämään. Käräjät päättää saamelaisten yhteiseen käyttöön suunnattujen varojen käytöstä.

Saamelaiskäräjävaalit pidetään neljän vuoden välein. Niissä käräjille valitaan 21 edustajaa. Vaaleissa äänioikeus on jokaisella 18-vuotiaalla saamelaisella, joka asuu Suomessa tai on Suomen kansalainen.

Koska äänioikeus edellyttää saamelaisuutta, saamelaiskäräjät ylläpitää vaaliluetteloa äänioikeutetuista. Esimerkiksi ensi syksynä pidettävien saamelaiskäräjävaalien luetteloon merkitään ne ihmiset, jotka olivat äänioikeutettuja vuoden 2019 vaaleissa. Näiden ihmisten täysi-ikäiset lapset pääsevät luetteloon, jos ilmoittavat kokevansa itsensä saamelaisiksi.

Vaaliluetteloon on siis hakeuduttava, jos siihen ei ole aiemmin merkitty.

Myös muut saamelaiseksi itsensä kokevat voivat ilmoittautua vaaliluetteloon. Saamelaiskäräjät tarkastelee, täyttyvätkö lain määritelmät saamelaisuudesta. Jos täyttyvät, ihminen merkitään vaaliluetteloon.

Saamelaiskäräjien päätöksestä on voinut valittaa Korkeimpaan hallinto-oikeuteen. KHO onkin hyväksynyt vuodesta 2011 noin 160 ihmistä vaaliluetteloon valituksen perusteella. Saamelaiskäräjien mukaan tämä loukkaa saamelaisten itsehallinto-oikeutta. Myös YK:n ihmisoikeuskomitean mukaan Suomi on toiminut näin vastoin kansainvälisiä sopimuksia.

Saamelaiskäräjälain muutoksella pyritään estämään vastaisuudessa tällaiset tapaukset.

Saamelaiskäräjävaaleissa äänestää selvä vähemmistö Suomen saamelaisista. Saamelaisia on Suomessa kymmenen tuhatta. Vuoden 2019 käräjävaalien vaaliluettelossa – siis äänioikeutettuja – näistä oli vajaa 6 000. Saamelaiskäräjävaalien äänestysaktiivisuus jäi alle 50 prosenttiin, joten Suomen saamelaisista vaaleissa äänesti alle 3 000, siis alle kolmasosa.

Korjattu 13.12. KHO:n vaaliluetteloon hyväksymien ihmisten määrä. Aiemmin mainittu liki 40 ihmistä koski vain vuoden 2019 vaaliluetteloon hyväksyttyjen ihmisten määrää.