– Olen feministi siksi, että meitä on ollut politiikassa liian vähän. Koko ajan täytyy miettiä tasa-arvoa kaikissa päätöksissä. Sen pitää olla poliitikolle sisäänrakennettua. Se ei tarkoita, että aina pitää puolustaa naisia, myös miehiä pitää puolustaa, Mari Kiviniemi julistaa yllättäen.

Olemme keskustelleet jo tovin kevyemmistä aiheista, ja feminismi nousee esiin, kun Kiviniemi kertoo lukevansa erityisesti suomalaisia naiskirjailijoita. Aviomies kuulemma kuittailee hyväntahtoisesti, että vaimo on feministi, ja kehottaa lukemaan mieskirjailijoita.

Kiviniemen mukaan naiset eivät edelleenkään etene urallaan yhtä helposti kuin miehet, mutta hän on huolissaan myös poikien syrjäytymisestä ja koulumenestyksestä. Sekin on iso tasa-arvo-ongelma.

Kiviniemi eteni poliittisella urallaan ulkopuolisen silmin suunnittelun määrätietoisesti. Eteläpohjalaisesta kansanedustajasta eduskuntaryhmän varapuheenjohtajaksi, puolueen varapuheenjohtajaksi, pääministerin talouspoliittiseksi neuvonantajaksi, ministeriksi ja lopulta puheenjohtajaksi sekä Suomen pääministeriksi.

Nykyinen Kaupan liiton toimitusjohtaja sanoo, ettei hän koskaan ajatellut pysyvänsä politiikassa koko ikäänsä. Hän puhuu politiikasta mahtavana harhapolkuna. Neljän vuoden kansainvälinen pesti OECD:n apulaispääsihteerinä Pariisissa ja nyt kaupan alan lobbarina ja vaikuttajana ovat unelmahommia kansantalous­tieteilijälle ja asiaosaajalle.

– Voin olla oma itseni. Minun ei tarvitse olla se tunteita hersyttelevä ihminen. Ekonomistina tykkään laittaa lukuja järjestykseen. On paljon helpompaa, kun ei tarvitse olla tulkitsemassa niitä lukuja jotenkin erikoisella tai itselle suosiollisella tavalla, Kiviniemi pohtii.

Nyt eletään vaalikauden loppua, ja Mari Kiviniemen seuraajan, messiaanisesti Suomen johtoon huudetun Juha Sipilän pääministerieväät on syöty. Hallitus on kaatunut, ja vaalitappio häämöttää. Keskusta on pudonnut kuuden suurimman puolueen imagomittauksessa viimeiselle sijalle. Pariisissa ollessaan Kiviniemi ei pystynyt tarkkailemaan, mitkä ovat juuri ne käännekohdat, jotka syöksivät keskustan kannatuksen alamäkeen, mutta tarina on entiselle pääministerille tuttu.

– On epäreilua, että näillä tuloksilla ei tule parempaa kannatusta. Työllisyys ja talous kasvavat. On tehty se, mitä on luvattu, mutta siitä huolimatta mikään ei riitä.Mutta eipä tämä ole ensimmäinen kerta, Kiviniemi pohtii oikukkaita äänestäjiä.

Moni eduskunnan jättävä kansanedustaja on viime aikoina purkanut kovasanaisesti pettymystään järjestelmään ja kulttuurin muutokseen eduskunnassa. Kiviniemi ei halua liittyä jonon jatkoksi. Kiviniemen paluu politiikkaan voisi olla mahdollista, vaikka mitään suunnitelmia siihen ei tällä hetkellä ole.

– En halua kuulua niihin, jotka sanovat, että pitäkää tunkkinne.

Kiviniemi ei myöskään kaipaa politiikan hektisyyttä.

– Piti ­olla kaiken maailman asioista mielipide ja ratkaisuehdotus. Poliitikko sanoo, että näin tehdään ja tässä on toimintasuunnitelma. Ongelma korjaantuu, kun asia laitetaan tälle budjettimomentille. Se yksinkertaistaminen oli usein älyllisesti epärehellistä. Maailman on paljon monimutkaisempi.

Kiviniemen poliittisen nousukiidon aikaan suomalainen politiikka muuttui tuulisemmaksi. Taustalla oli Anneli Jäätteenmäen salamaero pääministerin paikalta vuonna 2003, seuraavan pääministerin Matti Vanhasen ihmissuhdesotkujen jatkuva puinti lööpeissä sekä puoluetta ravistellut vaalirahakohu. Samaan aikaan osui myös sosiaalisen median nousu ja sen vaikutus ­politiikan julkisuuteen. Nimenomaan pääministerin tehtävä houkutteli, vaikka kylkiäisenä tuli myös hankalasti johdettava ja hajanainen puolue vuonna 2010.

Kiviniemi sanoo, että politiikassa sukupuoltaan ja pätevyyttään joutui todistelemaan paljon vähemmän kuin silloisen talouselämän edustajien kanssa.

– Politiikassa ja hallituksessa toimivat, virkamiehiä myöten, ovat tottuneet, että sukupuolella ei ole merkitystä, jos osaa työnsä. Vanhemmissa liike-elämän sukupolvissa oli mennyt luihin ja ytimiin sellainen ajattelu, että tämän on miesten maailma.

Kiviniemi sai naispoliitikon ulkonäköarvioinneista oman osansa pääministeriaikoina. Lahden puoluekokouksessa 2010 iltapäivälehti koristi sivuaan tulevasta pääministeristä takaapäin otetulla kotelomekkokuvalla ja sai silloisen tasa-arvoministeri Stefan Wallinin paheksumaan takalistojournalismia.

Vuonna 2011 Keskon toimitusjohtaja Matti Halmesmäki intoutui Kaupan päivässä luonnehtimaan Kiviniemeä kokovartaloministeriksi. Seiska-lehteen Kiviniemi päätyi lomamatkalla salaa otetuissa bikinikuvissa.

Vuonna 2019 Kiviniemi sanoo olevansa optimisti tasa-arvokehityksen suhteen ja tekevänsä töitä, jotta polku aukeaisi kaikille samalla tavalla.

– Tie on hidas, vähän liiankin hidas. Ainakin molemmat vanhemmat pitää saada osallistumaan perhevelvoitteisiin. Perhevapaauudistuksen lisäksi myös työnantajien kulttuurin täytyy muuttua. Esimerkiksi Hollannissa ja Ruotsissa on useimmissa työpaikoissa itsestäänselvää, että työnantaja kysyy myös mieheltä, oletko töissä sadalla vai kahdeksallakymmenellä prosentilla perheenlisäyksen jälkeen.

Keskusta kärsi Kiviniemen johdolla roiman vaalitappion vuoden 2011 eduskuntavaaleissa, ja puolue jäi oppositioon. Vajaa vuosi myöhemmin Kiviniemi ilmoitti yllättäen jättävänsä keskustan puheenjohtajan paikan vedoten huonoon kannatuskäyrään.

– Tällä naamalla ei enempää irtoa, keskustajohtaja täräytti infossaan aprillipäivän jälkeen 2012.

Syytä nopeaan ratkaisuun on kysytty vuosien mittaan useaan kertaan. Kyseessä ei ollut pääministeristä oppositioon päätyneen poliitikon kyllästyminen ja pikaistuksissa tehty ratkaisu. Vanhojen muistelu saa muutoin harkitusti ja selkeästi vastailevan toimitusjohtajan tuskastumaan.

– En jaksaisi puhua tästä. Ei voisi vähempää kiinnostaa puhua Väyrysestä ja Pekkarisesta. Nämä ovat niin menneitä asioita, Kiviniemi puuskahtaa nyt.

Lähtöön vaikutti moni asia, kokonaisvaltainen analyysi poliittisesta ilmapiiristä. Taustalla omaa asemaa nakersivat siis puolueen vanhat herrat Paavo Väyrynen ja Mauri Pekkarinen. Helsinkiläisenä kansanedustajana Kiviniemi laskettiin epäilyttävään city-liberaalien porukkaan, ei aitovihreään keskustalaissiipeen. Perussuomalaisten vaalivoiton aikaan Kiviniemi aisti yleisen konservatismin vastaiskun olevan tulossa.

– Se oli kokonaisanalyysi, että tässä minä kolme vuotta tahkoan seuraaviin vaaleihin, mutta ei tämä muuksi muutu. Minun johdollani emme tule ykköseksi. Olin erittäin iloinen, että Juha Sipilä valittiin seuraajakseni. ­­Hän tuli politiikan ulkopuolelta ja pystyi olemaan uusi avaus.

Kaupan liiton tuore toimitusjohtaja pudottelee sääntelyn purkamisesta, markkinoista, apteekkikilpailun avaamisesta, veroasteen laskemisesta ja työllisyysasteen nostamisesta siihen malliin, että kyseessä voisi olla kokoomuslainen markkinaliberaali. Kiviniemen mukaan OECD:n viesti on sama kuin Kaupan liitossa, ja siksi uuteen hommaan oli helppo solahtaa. Entinen huippupoliitikko olikin järjestöltä kova kaappaus, kun vaikutetaan kabineteissa ja julkisuudessa. Myös hyvä kielitaito ja kansainvälinen kokemus olivat plussaa.

Kaupalla on ollut viime vuodet kolmen A:n lobbaustavoite. Aukioloajat on vapautettu, ja vahvemmat alkoholijuomat on saatu kauppojen hyllyille. Viinit ovat seuraava tavoite. Nyt suurimmat puolueet näyttävät taipuvan myös apteekkitoiminnan avaamiseen osittain. Kiviniemen mielestä Apteekkariliitto taistelee tuulimyllyjä vastaan.

– Heidän argumenttinsa ovat vähissä. Kaupallekin on tärkeää, että lääkeneuvonnasta pidetään huolta. Emme ole esittämässä, että kaikkea saa ostaa ruokakaupoista.

Kiviniemen mielestä markkinoiden toiminnan ja sääntelyn näkökulmasta on käsittämätöntä, että apteekit ovat jääneet monopolityyppiseen asemaansa.

Kauppa on ala, joka ei saa valtion tukiaisia. Suomalaisliikkeet kilpailevat kansainvälisillä markkinoilla, muun muassa globaalien verkkokaupan jättien kanssa. Samaan aikaan Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK ja varsinkin S-ryhmä ovat käyneet kovasanaista julkista taistelua ruoan halvoista hinnoista.

On kutkuttavaa, että Kaupan liittoa vetää keskustalainen, broileritilan pitäjän tytär.

– Ei isältä tule soittoja, mutta veljeltä tulee, Kiviniemi naurahtaa.

Kotitilaa jatkaneen veljen kanssa ei kuulemma käydä keskusteluja isoilla kirjaimilla, vaan pohdinnan kohteena on ollut koko ruokaketjun pärjääminen.

– Ei ole kahta ääripäätä. Suomessa on liikaa tuijotettu omaan tuotantoon ja unohdettu ruoan vienti. Vienti on jäänyt todella lapsipuolen asemaan. Näin ei voi olla jatkossa, jotta maatalous pärjää Suomessa.

Hyviksi vientituotteiksi Kiviniemi nostaa esimerkiksi kotitilansa tuotteet eli antibiooteista vapaan broilerin. Se on myös vapaata salmonellasta. Muukin liha kelpaisi vientiin, koska Suomessa ei käytetä lääkkeitä ja antibiootteja samalla tavalla kuin monessa muussa maassa.

Ketjun eri toimijoiden sapelinkalistelusta huolimatta kauppa tarvitsee kotimaisia tuottajia ja elintarvikkeita.

– Suomalaisen maatalouden pärjääminen on tärkeä asia kaupalle. Emme pysty palvelemaan asiakkaita hyvin, ellemme pysty tarjoamaan suomalaista ruokaa. Sen takia olemme tuottajien kanssa samassa veneessä.