Muovista on tullut kirosana. Kuvat Tyynenmeren jätepyörteistä oksettavat ja pyörryttävät. Maailman talousfoorumi arvioi, että vuonna 2050 meressä on enemmän muovia kuin kaloja. Ajatus on kauhea ja suistaa helposti epätoivoon.

Meillä on kaksi vaihtoehtoa. Jos lyömme hanskat tiskiin, maailma tuhoutuu. Jos taas ajattelemme ja toimimme, kuten hollantilainen Boyan Slat, meillä on toivoa. Slat pääsi 16-vuotiaana sukelluskurssille ollessaan vanhempiensa kanssa lomamatkalla Kreikassa. Hän odotti näkevänsä vedessä kaikenlaista kaunista, mutta näkikin merenpohjassa kaatopaikan. ”Miksi emme siivoa tätä?” hän mietti.

Nyt tämä 22-vuotias luonnonsuojelija johtaa suurta The Ocean Cleanup -hanketta, joka aikoo siivota maailman meret. Järjestö aikoo asentaa meriin valtavia, jopa sadan kilometrin pituisia kelluvia puomijärjestelmiä, jotka ankkuroidaan merenpohjaan. Merivirrat ajavat muovijätteen puomien v-muodon keskelle, mistä ne kootaan siiloihin ja laivataan edelleen maihin kierrätettäväksi.

Koko järjestelmä toimii luonnollisesti aurinkokennojen energialla. Sen kustannukset jäävät kolmeen prosenttiin siitä, mitä ne olisivat tavanomaisilla muovinkeräysmenetelmillä.

Boyan Slatille muovi ei ole ongelma, vaan erinomainen materiaali, jota kuitenkaan ei pitäisi käyttää kertakäyttöisiin tarkoituksiin. Slatille teknologia ei ole vihollinen, vaan liittolainen ja vahva muutosvoima. Näin meidänkin pitäisi ajatella ja toimia.

Apu 23/2018