Maito- ja lihatuotanto rasittaa Tellustamme ehkä vielä rankemmin kuin aiemmin on ymmärretty. Tuoreen, Science-lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan ihmisten siirtyminen pois lehmänmaidosta ja lihansyönnistä mahdollistaisi maataloudessa käytettävän pinta-alan vähentämisen jopa 76 prosentilla. Se tarkoittaa 3,1 miljardia hehtaaria ja vastaisi kokoluokaltaan Yhdysvaltoja, Euroopan unionia, Australiaa ja Kiinaa – yhteensä. Käsittämätön pinta-alan pienennys ei silti vaikuttaisi maatalouden kykyyn ruokkia maapallon väestöä. Päin vastoin, se auttaisi muun muassa vesipulaan.

Viljelypinta-alan väheneminen olisi tervetullut uutinen luonnolle, jota uhkaa sukupuuttoaalto maatalouden niellessä yhä laajempia alueita.

Moni puhuu eläinperäisten tuotteiden puolesta niiden sisältämän proteiinin vuoksi. Tutkimuksen mukaan kuitenkin vain 35 prosenttia maailmassa tuotetusta proteiinista tulee eläinperäisistä tuotteista. Kaloreissa määrä on vielä pienempi. Maailmanlaajuisesti vain 18 prosenttia ruuasta saaduista kaloreista tulee kasvatetuista eläimistä. Siitä huolimatta karjan- ja muiden lihaeläinten kasvattaminen vaatii 83 prosenttia maatalouden käytössä olevasta maasta.

Eläinperäisten tuotteiden tuottaminen vie myös kolmanneksen maatalouden käyttämästä vedestä. Maanviljelyksessä syntyvistä kasvihuonekaasuista eläintuotanto on syyllinen 58 prosenttiin, veden saastumisesta 57 prosenttiin ja ilmansaasteista 56 prosenttiin.

Tutkimus oli todella laaja, sillä siinä käsiteltiin 38 700:aa farmia 119 maassa. Kaikesta syödystä ruuasta tutkimus käsitti 90 prosenttia eli 40 eri tuotetta.

– Vegaaninen ruokavalio on luultavasti merkittävin mahdollinen keino vähentää omaa vaikutustaan maapalloon – ei vain kasvihuonekaasujen suhteen, mutta myös happamoitumisen, rehevöitymisen, maankäytön ja vedenkäytön suhteen, tutkimusta johtanut Joseph Poore Oxfordin yliopistosta kertoi The Guardianille.

Hänen mukaansa vaikutus on aivan toista luokkaa kuin valojen sammuttelu tai vanhan auton vaihtaminen sähköautoon.

– Maatalous tuottaa lukuisia ympäristöongelmia, ja valtaosa niistä liittyy eläinperäisiin tuotteisiin.

Jos lihaa haluaa silti syödä, esimerkiksi suomalaisten kannattaa välttää vaikkapa halpaa brasilialaista lihaa. Tutkimuksessa kävi ilmi, että metsistä hakatuilla laitumilla kasvatetut naudat tuottivat 12 kertaa enemmän kasvihuonekaasuja ja käyttivät 50 kertaa suuremman pinta-alan kuin perinteisillä, ravintorikkailla laitumilla kasvaneet. Silti kaikkein ekologisinkin naudanliha tuotti kasviproteiiniin (kuten herneisiin) verrattuna kuusi kertaa enemmän kasvihuonekaasuja ja vei 36 kertaa enemmän maata.

The Guardian vertaili naudanlihaa myös tofuun. Siinä missä naudanliha tuottaa jopa 105 kiloa kasvihuonekaasuja 100:aa grammaa lihaa kohti, 100 tofugramman tuottaminen tuottaa vain 3,5 kiloa kasvihuonekaasuja. Myös makean veden kalankasvatus tuottaa yllättävän paljon päästöjä.

Silti, jos päästöjen suhteen haitallisin puolikas liha- ja maitotuotannosta korvattaisiin kasviperäisellä ruualla, jo sillä saataisiin 2/3 kaikesta liha- ja maitotuotannosta luopumisen eduista. Se saavutettaisiin periaatteessa sillä, että jokainen sekasyödä vähentäisi lihansyöntiään puoleen.

Pooren mukaan yksi keino lähestyä asiaa ja kannustaa farmeja parempiin ratkaisuihin on puuttua niiden saamiin jättimäisiin tukiin.

– Maanviljelyä tuetaan ainakin 500 miljardilla dollarilla joka vuosi. Sillä voisi saada jotain hyvää aikaan.

Hänen ehdottamiaan keinoja ovat esimerkiksi tuotteiden merkitseminen sen mukaan, minkä verran ne tuottavat päästöjä, mikä helpottaisi kuluttajan valintoja. Lihaa ja maitotuotteita pitäisi myös verottaa kovemmin, kun taas kestävän kehityksen mukaiset ja terveelliset ruuat voisivat saada valtion tukea.

– Ruohon muuttaminen lihaksi on kuin hiilen muuttamista energiaksi. Molempien hintana on jättimäiset päästöt.

Valtava lihansyönti – etenkin punaisen lihan – on myös terveysriski, ja se on yhdistetty muun muassa suolistosyöpiin. ABC:n haastattelema New South Walesin yliopiston tohtori Rosemary Stanton huomauttaa esimerkiksi, että lihansyöjien maana tunnettu Australia on suolistosyöpätilastojen kärkipäässä.

– Ongelma ei ole vain runsas punaisen lihan syöminen, vaan myös se, että syömme sitä kasvisten, pähkinöiden ja viljojen sijaan, hän sanoo.

Joseph Poore on varma, että nykyisenkaltainen lihalla mässäily ei voi jatkua.

- Meidän on joka tapauksessa vähennettävät lihankulutusta, hän painottaa ABC:lle.

Lähteet: The Guardian, Science, ABC

Juttua muokattu 4.6. kello 12.41: Lisätty grafiikka.