Eduskunta hyväksyi eilen 19.2.2019 yksimielisesti oikeusministeri Antti Häkkäsen (kok.) eduskuntaan tuoman hallituksen esityksen, jolla poistetaan Suomen lainsäädännöstä alaikäisten avioliitot mahdollistava poikkeuslupamenettely. Tämä tarkoittaisi sitä, että jatkossa alle 18-vuotiaat eivät enää voisi solmia avioliittoja Suomessa. Lain on tarkoitus tulla voimaan mahdollisimman pian.

– Aloittaessani oikeusministerinä jouduin käsittelemään useita alaikäisten avioliittolupia. Pääsääntöisesti alaikäiset tytöt olivat hakemassa lupaa mennä naimisiin vanhemman miehen kanssa. Avioliiton tarvetta perusteltiin usein uskonnolla tai kulttuurilla. Pidin tätä maan tapaa vääränä ja käynnistin lainvalmistelun, jolla alaikäisten avioliitot kielletään Suomessa. Lapsia on suojeltava ja sen on näyttävä teoissa. Jatkossa avioliittojen poikkeuslupaa ei enää myönnetä Suomessa. Edes uskonnolla tai kulttuurilla ei voi oikeuttaa lapsen suojelusta poikkeamista. Alaikäisten avioliitoista luopumalla varmistamme, että lapsia ei voida myöskään painostaa avioliittoon, Häkkänen sanoo.

– Avioliitto kuuluu kahdelle aikuiselle, jotka vapaasta tahdostaan haluavat sen solmia. Mahdollisuus alaikäisenä avioitumiseen ei kuulu osaksi suomalaista yhteiskuntaa. Lapsien tulee saada olla lapsia täysi-ikäisyyteen asti. On lapsen edun mukaista, että lapsi voi vasta täysi-ikäisenä puhtaasta omasta tahdostaan solmia avioliiton.

Alaikäisten avioliittoja on Suomessa solmittu harvakseltaan. Vuosina 1987–2011 Suomessa asuvia 14–17-vuotiaita on Tilastokeskuksen mukaan vihitty reilut 1550. Nykylainsäädännön mukaan erikoislupaa alaikäisenä avioitumiseen haetaan oikeusministeriöstä. Valtaosa vihityistä alaikäisistä on ollut 17-vuotiaita tyttöjä.

– Joissain kulttuureissa nuoret tytöt menevät naimisiin vanhempien miesten kanssa. Poikkeusluvista luopumalla annamme myös kansainvälisen signaalin, että emme hyväksy alaikäisten avioliittoja. Tässä on kyse tyttöjen suojelusta ja naisten oikeuksista. Pidän tärkeänä, että eduskunta on antanut tälle vahvan tuen ja hyväksynyt esityksen nopealla tahdilla, Häkkänen sanoo.

Viime vuosina hakemuksia on tullut kymmenestä pariin kolmeenkymmeneen vuosittain. Vaikka nykysääntelyn soveltamisessa ei ole tullut tietoon käytännön ongelmia, alaikäisten avioliitot mahdollistavaa poikkeuslupamenettelyä on ryhdytty kyseenalaistamaan yhä enemmän. Myös kansainvälisesti on korostettu alaikäisenä solmittujen avioliittojen vahingollisuutta. Alaikäisten mahdollisuudesta solmia avioliitto on viime vuosina luovuttu muun muassa Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa.

Poikkeusluvan tarvetta on yleisimmin perusteltu uskonnollisella vakaumuksella. Alle 17-vuotiaalle myönnetyt luvat ovat harvinaisia. Niiden perusteena on ollut raskaus. Poikkeuslupamenettely katsottiin aikoinaan tarpeelliseksi. Vielä 90-luvulla poikkeuslupamenettely oli erityisen ahkerassa käytössä. Oikeusministeriön lupia myönnettiin vuosittain jopa sata.

Kansallisen alaikäisten avioliittomahdollisuuden poistaminen on ensimmäinen vaihe lasten ja erityisesti tyttöjen oikeuksien parantamisessa. Häkkäsen mukaan seuraavaksi tulee arvioida ulkomailla alaikäisenä solmittujen avioliittojen tunnustamista ja pakottamalla solmittujen avioliittojen päättämisen helpottamista.

– Kansainvälisessä yhteistyössä on jatkuva pyrkimys kitkeä lapsiavioliitot kokonaan. Tämä kuuluu myös osaksi Suomen ulkopolitiikkaa. Monessa kehitysmaassa lapsiavioliitot ovat suuri ongelma. Lapsena solmittu avioliitto on riskitekijä muun muassa tyttöjen terveydelle ja koulutusmahdollisuuksille. Mielestäni avioliiton edellytyksenä tulee olla aina täysi-ikäisyys. Ensi vaalikaudella on tarpeen arvioida, tulisiko jatkossa jättää ulkomailla solmittu avioliitto Suomessa tunnustamatta. Tämä lähettäisi osaltaan kansainvälisen signaalin suhtautumisesta alaikäisenä avioitumiseen ja vahvistaisi naisten oikeuksien suojelua, Häkkänen pohtii.

Avioliiton tulee perustua aina vapaaehtoisuuteen. Ensi vaalikaudella on Häkkäsen mukaan arvioitava, miten pakottamalla solmitut avioliitot voitaisiin päättää nykyistä kevyemmällä menettelyllä.

– Toimeksiannostani oikeusministeriössä on aloitettu selvitys siitä, voisiko pakottamalla solmitun avioliiton saada päättymään nykyistä kevyemmällä menettelyllä. Nykyisin myös avioliittoon pakotetun avioliiton päättäminen tapahtuu normaalin avioeromenettelyn kautta. Oikeusministeriössä on aloitettu virkatyönä selvitys pakottamalla solmittujen avioliittojen mitätöimiseen, kumoamiseen tai purkamiseen mahdollisesti liittyvistä lainsäädäntötarpeista. On tarpeen arvioida, voisiko avioliittoon pakotetun taakkaa helpottaa keventämällä tällaisissa tilanteissa avioliiton päättävää menettelyä, Häkkänen toteaa.