Kyösti Kallio valittiin eri puolueiden välisen valtapelin seurauksena presidentiksi 1. maaliskuuta 1937.

Hän nimitti Suomen ensimmäisen punamultahallituksen.

Kallion vastustajat pitivät häntä huonossa mielessä maalaisena – liian junttina presidentiksi. Toki Kalliolla oli laajaa kokemusta pääministerinä ja eduskunnan puhemiehenä. Epäilyksiä herätti ulkopoliittinen osaamattomuus.

Kyösti Kallio palveli kansakuntaa Helsingissä poliitikkona 30 vuotta hänen vaimonsa Kaisan hoitaessa kotitilaa Nivalassa, ja tämän ajan puolisot kirjoittivat joka päivä toisilleen. Kallioiden liitto oli ennen presidenttipariksi tuloa sadunomainen.

Kallion sydän oireili pitkin hänen presidenttikauttaan. Kesällä 1939 hän matkusti vaimoineen sairauslomalle Mänttään. Eurooppa oli sodan kynnyksellä. Maan johto jäi pääministeri Cajanderin vastuulle.

Alkukesästä valtioneuvoston päätettäväksi oli tullut esitys puolustusvoimien määrärahojen supistamisesta. Sotamarsalkka Mannerheim närkästyi ja lähetti toukokuussa Kalliolle kirjeen, jossa hän ilmaisi tyytymättömyyttään.

Pääministeri Cajander sai asian hoitaakseen, mutta ei reagoinut asiaan mitenkään. Mannerheim ei saanut vastausta tiedusteluihinsa, suuttui ja pyysi eroa. 

Kallio pillastui tämän kuullessaan. Hän onnistui taivuttelemaan Mannerheimin jatkamaan toimessaan ja tavoitti Cajanderin haukkuakseen tämän pataluhaksi. 

Määrärahojaan Mannerheim ei saanut. Niistä ei olisi hyötyä, jos kansa nääntyisi tästä johtuviin rasituksiin, Kallio perusteli. Suomi halusi säilyttää puolueettomuutensa ”hinnalla millä tahansa”, toisteltiin. Ainoa, joka aavisti tuon hinnan, oli Mannerheim.

Elokuussa 1939 Saksan ja Neuvostoliiton välillä solmittiin hyökkäämättömyyssopimus, jonka salaisen lisäpöytäkirjan perusteella Eurooppa jaettiin etupiireihin: Suomi kuuluisi Venäjälle.

Toinen maailmansota syttyi 1. syyskuuta Saksan hyökättyä Puolaan. Vaikutukset näkyivät välittömästi Suomessakin: elintarvikkeista tuli pula, ja niitä alettiin säännöstellä.

Venäjä halusi väkisin vuokrata eräitä Suomen alueita, kuten Suomenlahden saaria, taatakseen Itämerellä paremmat asemat. J. K. Paasikiven johdolla Suomi kävi neuvottelemassa Moskovan vaatimuksista. 

Marraskuun 15. päivä Paasikivi palasi Moskovasta tyhjin käsin. Hallitus oli antanut tiukat ehdot neuvotteluihin, eikä sopimus ollut mahdollinen. Paasikivi käsitti, että suurvallan kanssa olisi tarvittu kompromisseja. Sen sijaan Kallion ja monien muiden mielestä Suomen oli ehdottomasti pidettävä kiinni alueistaan ja oikeuksistaan. Kun neuvottelut marraskuussa katkesivat, Suomessa luultiin, että se oli väliaikaista. Todellisuudessa neuvottelut olivat päättyneet.

Neuvostoliitto hyökkäsi, ja talvisota alkoi 30. marraskuuta 1939. Neuvostoliiton joukot liikkuivat Kannakselle, ja kaupunkeja pommitettiin.

Varhain, jo tammikuussa, Suomi alkoi tähdätä rauhaan uuden pääministerin Risto Rytin ja Paasikiven johdolla Neuvostoliiton kanssa – Kallion tietämättä. Tammikuun 29. päivä Neuvostoliitosta tuli viesti, että neuvottelut ovat mahdollisia, mutta se edellyttäisi merkittäviä alueluovutuksia.

Vasta helmikuun alussa Kalliolle kerrottiin, että rauhasta oli neuvoteltu. Uutinen oli hänelle järkytys.

Kallio taivuteltiin rauhan kannalle, vaikka julkisesti rauhanneuvottelupyrkimykset kiistettiin. Lännestä ei saataisi apua, vaikka hyökkäys Suomeen tuomittiin. Rauha solmittiin Moskovassa 12. maaliskuuta.

Kallio joutui allekirjoittamaan sopimuksen, jonka ehtojen myötä Suomi menetti kymmenyksen maa-alastaan. Sodan jälkeenkin paine Neuvostoliitosta jatkui ja toinen maailmansota raivosi.

Elokuussa Kallio sai aivoinfarktin. Marraskuussa hän teki päätöksen luopua presidentin tehtävistä.

Joulukuun 19. päivä presidentiksi valittiin Ryti.

Presidenttipari valmistautui matkustamaan kotiin Nivalaan.  Porilaisten marssi pauhasi, ja presidentti käveli Helsingin rautatieaseman asemalaiturille Mannerheim vanavedessään. Äkkiä hän horjahti.

Kaisa Kallio tuli jäljempänä ja ehti paikalle vasta, kun hänen miesvainajansa oli nostettu junan kyytiin. Tuore leski astui makuuvaunusta ulos ja ilmoitti Rytille ja Mannerheimille: ”Kaikki on päättynyt.”

Apu esittelee kaikki Suomen presidentit 12-osaisessa sarjassa. Tämä on sarjan neljäs osa.

Ensimmäisen osan löydät täältä.

Toisen osan löydät täältä.

Kolmannen osan löydät täältä.

Teksti Juha Kauppinen, kuva puolustusvoimat / Sotamuseo