Puiden ikäkuningas oli Prometheus-niminen okakäpymänty (Pinus longaeva), joka eli Yhdysvaltain Wheeler Peak -puistossa Nevadassa lähes 5 000 vuotta.

Puun kohtaloksi koitui jääkauden ilmastoa tutkinut maantieteilijä Donald Currey, joka sai vuonna 1964 luvan ottaa alueen männyistä näytteitä vuosirengaslaskentaa varten. Hän sai myös luvan puun kaatoon.

Tarina kertoo, että Curreyn kairauslaitteisto jäi jumiin puun paksuun runkoon, minkä takia hän turvautui moottorisahaan. Toiset taas uskovat, että puu kaadettiin, jotta sen pahkuraisesta, vääntyneestä rungosta pystyttiin laskemaan vuosirenkaat, kertoo Live Science.

Kun moottorisahan laulu hiljeni, Currey alkoi laskea vuosirenkaita, joista osa oli paperinohuita. Tuloksen selvittyä Currey kauhistui – hän oli kaatanut maailman vanhimman, yli 4900-vuotiaan puun.

Maailman vanhin elävä puu on Metusalemiksi nimetty okakäpymänty, jolla on ikää ainakin 4 600 vuotta. Sen löysi vuonna 1957 Arizonan yliopiston tutkija Edmund Schulman, joka kehitti teoriaa ilmastonmuutoksesta ja keräsi vuosirengasnäytteitä Itä-Kalifornian White Mountains -alueen männyistä.

Yhdysvaltain metsäpalvelu pitää puun tarkan sijainnin salaisuutena, jotta turistit eivät löytäisi sen luo.

Vuonna 2010 alkoi kiertää huhuja siitä, että Schulman olisi tiiminsä kanssa kerännyt vuosirengasnäytteitä Metusalemiakin vanhemmasta puusta. Puun luo löydettiin vanhojen muistiinpanojen avulla. Epätäydellinen näyte kertoo männyn voivan olla Metusalemia vanhempi, mutta Prometheusta nuorempi. Puun sijainti on salaisuus.

Vuonna 2022 uutisotsikoihin pääsi Etelä-Chilen Alerce Costero -kansallispuiston patagoniansypressi (Fitzroya cupressoides), jonka iäksi on arvioitu 5 484 vuotta. Puusta otetussa näytteessä on 2 400 vuosirengasta. Kaira ei yltänyt yli neljä metriä leveän puun ytimeen, joten puun ikää arvioitiin myös tietokonemallilla.

Tiedeyhteisö ei kuitenkaan täysin hyväksy mallinnuksen avulla määritettyä ikää, joten virallista vahvistusta puiden uudesta ikäkuninkaasta ei ole.