Maaeläinten ikä­nestori on 190-vuotias seychellienjättiläiskilpikonna (Aldabrachelys gigantea hololissa) Jonathan. Se asuu Saint Helenan saarella. Ihmiset toivat sen sinne Seychelleiltä vuonna 1882. Ikäarvio perustuu 1880-luvulla otettuun valokuvaan, jossa Jonathan on täysikasvuinen eli ­ainakin 50-vuotias. Jättiläiskilpikonnilla on kyky tuhota vaurioituneita solujaan nopeasti, mikä saattaa auttaa niitä ikävuosien kartuttamisessa.

Pitkäikäisin nisäkäs on grönlanninvalas (Balaena mysticetus). Se voi elää jopa yli 200-vuotiaaksi. Geenimutaationsa avulla grönlanninvalas pystyy korjaamaan vaurioitunutta dna:taan, mikä saattaa suojata sitä syöpään sairastumiselta.

Tyynenmeren syvyyksissä elävä korusimppu (Sebastes aleutianus) on yksi pisimpään elävistä kaloista. Vanhimman löydetyn korusimpun ikä on 205 vuotta. Väriltään vaaleanpunaiset ja ruskehtavat korusimput voivat kasvaa metrin mittaisiksi. Myös korusimppu pystyy korjaamaan dna:taan.

Suomenkin makeissa virtaavissa vesissä elävän jokihelmisimpukan eli raakun (Margaritifera margaritifera) pitkän iän salaisuus on sen hidas aineenvaihdunta. Vanhin tunnetuin raakku eli 280-vuotiaaksi. Ennen raakkuja tavattiin lähes koko Suomessa, mutta nyt se on erittäin uhanalainen koko maailmassa.

Islanninsimpukka (arctica islandica) elää Pohjois-Atlantin vesissä. Vuonna 2006 Islannin edustalta löydettiin ­simpukka, jonka iäksi määritettiin tie­teellisten menetelmien avulla 507 vuotta. Lempinimen Ming saanut simpukka oli syntynyt vuonna 1499 kiinalaisen Ming-dynastian valtakaudella.

Pohjois-Atlantin ja arktisten alueiden syvien vesien jäähai eli holkeri (somniosus microcephalus) on pitkäikäisin selkärankainen. Se syntyy noin 40 sentin pituisena ja kasvaa vain sentin vuodessa, joten sillä menee tovi yltää 4–5 metrin mittansa. Naarasholkeri tulee sukukypsäksi noin 150-vuotiaana. Radiohiiliajoituksen mukaan vanhin naarasholkeri eli 392-vuotiaaksi. Virhemarginaali on 120 vuotta, mutta varovaisimmankin arvion mukaan se eli siis ainakin 272-vuotiaaksi