Maapallon kuivin, alavin, kuumin ja pienin maanosa Australia irrottautui muista mantereista noin 30 miljoonaa vuotta sitten. Australiaan on ajan mittaan kehittynyt ainutlaatuinen villielämä lukuisine eläin- ja kasvilajeineen, joita ei tavata muualla maailmassa.

Australian pohjoisrannikolla elävä ­suolaisen veden krokotiili on maapallon suurin matelija ja hurja saalistaja, joka on miljoonien vuosien evoluution tulos. Urokset kasvavat jopa kuusimetrisiksi ja painavat 1 000–1 200 kiloa.

Australian kansallislintu, emu, on maailman toiseksi suurin lintu. Se on lentokyvytön, mutta pystyy juoksemaan vahvoilla jaloillaan lähes 50 kilometriä tunnissa. Naaras jättää munien hautomisen ja poikasten kaitsemisen urokselle, ja uros hoitaa poikaset noin puolen vuoden ikäisiksi.

Valtaosa Australian nisäkkäistä on pussieläimiä. Niistä suurin on kenguru, vaikka se on syntyessään vain 2,5 sentin mittainen. Poikanen tulee pieniksi hetkiksi ulos emonsa turvallisesta pussista noin neljän kuukauden iässä ja jättää pussin lopullisesti kymmenen kuukauden iässä.

Ihmisten ja dingojen lisäksi kengurulla ei ole juuri muita vihollisia. Emuihin ja kenguruihin voi tutustua myös Korkeasaaren eläintarhassa, siellä syntyy joka vuosi kengurun poikasia.

Puissa elävä koala eli pussikarhu syö ainoastaan eukalyptuspuun lehtiä. Lehdet ovat myrkyllisiä, mutta koaloiden ­ruuansulatus pystyy neutraloimaan ­myrkyn tehokkaasti. Koalat nukkuvat jopa 20 tuntia vuorokaudessa. Nukkuessaan ne säästävät energiaa, sitä tarvitaan eukalyptuspuiden lehtien sulattamiseen.

Australiassa asustaa myös monia hämähäkki- ja käärmelajeja. Vuosi sitten sydneyntunneliverkkohämähäkit lisääntyivät valtavasti suotuisassa säässä. Laji on maailman vaarallisimpia hämähäkkejä. Sen myrkky voi tappaa ihmisen 15 minuutissa. Maassa elää noin 170 käärmelajia, joista osa äärimmäisen vaarallisia.