Näyttelijä Johannes Holopainen tähdittää tänä keväänä elokuvissa Heleneä ja Kalifornian kommandoa sekä kuvaa Kaikki synnit -sarjan toista tuotantokautta ja uutta tv-sarjaa Rahti.

Holopainen on myös saanut Kultainen Venla -ehdokkuuden sarjasta Kaikki synnit ja Jussi-ehdokkuuden elokuvasta Tottumiskysymys.

Kirsikkana kakun päällä Huone 301 on valittu ensimmäisenä suomalaissarjana Canneseries-festivaalille.

Onko tämä läpimurtovuotesi?

Olen kiitollinen siitä, että saan tehdä työtä jota rakastan. Tuntuu myös hienolta saada tunnustusta alan sisältä. Se merkitsee paljon.

Kaikki projektit ovat olleet upeita, ja merkityksellisiä minulle. Olen oppinut paljon elämästä ja maailmasta näiden näiden roolihenkilöiden kautta, joita olen saanut esittää.

Suomalaiset tuotannot ovat nykyään kansainvälisiä ja maailma on auki suomalaiselle osaamiselle. Kymmenen vuotta sitten, ennen suoratoistopalveluita, tilanne oli erilainen.

Videokoekuvaukset ovat mahdollistaneet kansainvälisen roolittamisen. Se on avannut uusia mahdollisuuksia myös suomalaisille näyttelijöille.

Esität Amerikan kommandossa räppäri Stenua. Oliko rap tuttua sinulle?

Kuuntelen paljon musiikkia, myös räppiä. Tämän roolin kautta perehdyin tarkemmin raphistoriaan ja eri piirteisiin. Innostuin monista vanhoista ja uusista tekijöistä.

Sinulla on bändi nimeltä Laivaston Monnit. Mistä se on saanut alkunsa?

Bändi muodostui kymmenen vuotta sitten, kun soitimme yhdessä armeijan soittokunnassa. Jengissä on mukana monenlaista ammattilaista oopperalaulajasta sosionomiin.

Yhdessä soittaminen on todella siistiä. Musiikki on iso osa elämääni, se on hieno kansainvälinen kieli.

Laulan, soitan kitaraa ja pianoa sekä teen musiikkia tietokoneella. Laivaston Monnit keikkailee hyvin satunnaisesti, mutta ehkäpä jälleen pian on kokoontumisen aika. Soittokavereistani on tullut minulle rakkaita ystäviä.

Kalifornian kommando sijoittuu rap-maailman lisäksi armeijaan. Kerro omia muistojasi armeijasta.

Olen kaartin jääkäri, sotilassoittaja. Kävin intin 2007–2008 ja minulla on sieltä hienoja muistoja.

Perinteistä armeijahommaa kesti pari kuukautta, minkä aikana opeteltiin sotilastaitoja. Tykkäsin myös ampumisesta ja sain siitä kultaisen ansiomerkinkin. Lähdin armeijaan tutkimusasenteella, ja myöhemmin siitä olikin hyötyä, kun sain roolin Tuntemattomassa sotilaassa.

Kerran keskellä metsäleiriä tuli ilmoitus, että nyt on pääsykokeet soittokuntaan, kuka lähtee. Olin kuullut, että siellä on hyvä meininki, joten viittasin. Pääsin sisään ja silloin intti muuttui ihan erilaiseksi.

Pääsimme vastaamaan omista aikatauluistamme, keikkailimme ja otimme hoitaaksemme puhallinorkesterin nuotiston. Saimme kulkea kasarmilla vapaasti ja pääsimme viikonlopuiksi kotiin. Olimme käytännössä seitsemän kuukauden ajan tanssibändi.

Mieleenpainuvin keikkamme oli kadettikoulun bileissä. Saimme soittaa siviilivaatteissa isossa juhlasalissa, vaikka väkeä oli vain noin kolmekymmentä. Soitimme esimerkiksi Metallicaa ja Rage Against The Machinea. Keikan lopussa kaikki tulivat lavan eteen bailaamaan ja tein stage diven. Se oli kunnon rokkibändimenoa!

Kaikki synnit -sarjassa olet rikostutkija, joka joutuu selvittelemään murhaa lestadiolaisella paikkakunnalla. Miten perehdyit rooliisi?

Oleellista oli ymmärtää, miten suljettuun yhteisöön kuuluminen on vaikuttanut ihmiseen, miten siitä voi irrottautua, mitä se vaatii ja miten sen voi jälkeenpäin kokea. Teemoja olivat myös henkisen ja fyysisen väkivallan sisällä kasvaminen.

Olin taustatyötä tehdessäni yhteydessä entisiin lestadiolaisiin ja sain opastusta dekkarin työhön henkirikosten parissa työskenneiltä rikosetsiviltä.

Mitä teet vapaa-ajalla, miten taltutat kiireen?

Kiireen keskellä on tärkeää pysähtyä ja kuunnella itseään. Meditoin, käyn joogassa, kiipeilen, tanssin ja musisoin. Liikun luonnossa ja syön paljon hyvää ruokaa. Minulla on rakas perhe ja rakkaita ystäviä, joita näen usein.

Mitä projektia teet juuri nyt?

Palasin juuri pikareissulta Roomasta, jossa kuvasimme Rahti-tv-sarjaa. Se esittelee ihmissalakuljetusta ja pakolaisia, jotka pyrkivät Suomeen. Kuvaamme sitä juhannukseen asti pääosin Suomessa. Yle esittää Rahdin syksyllä 2021.

Maailman tila on katastrofaalinen ja voimme selviytyä yhdessä empatian ja avarakatseisuuden avulla. Sodat ja muuttuva ilmasto pakottavat ihmiset pois kotoaan ja pakolaiset joutuvat ottamaan isoja riskejä.

On meidän jokaisen vastuulla toimia sen hyväksi, että elämä maapallolla voi jatkua. Muutoksen kannalta on välttämätöntä, että vaikeistakin asioista puhutaan ääneen ja paljon. Pienilläkin teoilla on merkitystä.

Joudun työn puolesta lentämään paljon, joten yritän vapaa-aikana suosia kotimaan matkailua ja matkustaa maata pitkin. Olen vähentänyt esimerkiksi lihansyöntiä, kierrätän, lahjoitan hyväntekeväisyyteen, enkä omista autoa.

Kerro jokin salaisuutesi.

Istun ja ihmettelen usein maailmaa mummoni vanhassa kiikkustuolissa.