Siitä on nyt pari vuotta, kun Pamela Tola soitti.

– Olin imuroimassa ja soittaja aloitti näin: Täällä on Pamela Tola, tiedätkö, kuka olen? Ajattelin itsekseni, että en minä nyt niin kalkkis ole, kyllä minä kulttuurielämää seuraan! Tiedän, kuka on Pamela Tola, muistelee näyttelijä Seela Sella.

Pamela Tolalla oli idea elokuvasta, joka kertoisi vanhoista ihmisistä. Käsikirjoitus oli jo olemassa.

Tola oli kehitellyt vanhuutta ja naisen vanhenemista uudella tavalla käsittelevää elokuvaa jo kymmenen vuoden ajan. Pääosiin hän halusi kolme teräsleidiä, joista yksi oli oleva Seela Sella, jos tämä pyyntöön suostuisi.

– Olin miettinyt pitkään, voinko soittaa Seelalle. Hän on minulle niin iso esikuva ja ihminen, jota ihailen yhä vain enemmän, elokuvaohjaaja Pamela Tola sanoo.

Nyt hän oli soittanut idolilleen ja halusi tietää, lähtisikö tämä mukaan hankkeeseen, josta ei vielä tietäisi oikeastaan mitään.

Seela Sella ei aikaillut vastauksessaan.

– Vastasin, että tulen. Se oli sillä selvä. Nyt tehdään yhdessä, olkoon mitä vain.

Tämän puhelinsoiton jälkeen alkoi syntyä elokuva, joka tuli vuodenvaihteessa ensi-iltaan.

Teräsleidit-elokuvan pääosissa nähdään Leena Uotilan, 72, Saara Pakkasvirran, 81, ja Seela Sellan, 83, muodostama sisarustrio, joka ottaa elämänsä omiin käsiinsä ja näyttää, miten eläkeikäisilläkin naisilla on näkyvä paikka maailmassa. Vaikka ensin siihen tarvittaisiinkin murha.

Alkusysäyksenä elokuvan tekoon toimi Pamela Tolan pelko vanhenemisesta ja siihen liitetyt kielteiset mielikuvat.

Negatiivisten vanhuusajatustensa syntyyn hän arvelee syyksi taustaansa, sillä Tola oli vain 9-vuotias isänsä ja 13-vuotias äitinsä kuollessa.

– Kun se suhde on katkennut, olen saanut vinouman. On ollut niin voimaannuttavaa tavata Seela ja muutkin elokuvan naiset, jotka ovat näyttäneet minulle, että jana jatkuu. Vanhuudessa on myös valo, ei vain se kauhukuva yksinäisyydestä ja elämästä puolikuolleena.

Eniten Tolaa, 38, pelottaa aika eläkkeelle jäämisestä kuolemaan asti. Vanhuus kuvataan hänen mukaansa niin usein muistisairauden tai itsensä hallinnan menettämisen kautta.

– Pelkään myös yksinäisyyttä, toisille vaivaksi muuttumista. Että joku tulee katsomaan vain siksi, koska on pakko. Ja että odottaa, laskeskelee tunteja kuolemaan. Oma toiveeni olisi perheyhteisö, jossa on tilaa vanhuksillekin, vaikka se toive onkin utopistinen. Suomessa on niin kova itsenäisen pärjäämisen kulttuuri.

Pahimmillaan sellainen elämä tuntuu valuvan suoraan sormien läpi, ja ihminen alkaa suorittaa tätä hetkeä, koska tulevaisuus näyttää toivottomalta.

– Kunpa se kaukainen tulevaisuuskin voisi näyttäytyä turvalliselta paikalta. Mutta ennemmin tulee juuri se: ei saatana, en minä sinne halua. Nyt pitää tehdä kaikki tässä ja hypätä jokeen ennen kuin vanhuus iskee. Vanhuus vaikuttaa niin pelottavalta ja turvattomalta, Tola parkaisee.

Hän kertoo kirjoittaneensa itselleen nuorena kirjeen, jonka hän saa avata vasta vanhana.

– Muistan vain, että siellä lukee ainakin näin: älä ole katkera.

Seela Sella kuuntelee kollegaansa ja muistuttaa ymmärtämään ihmisiä, jotka eivät ole saaneet tehdä elämänsä aikana haluamiaan asioita.

– Kaikki ei ole valintaa, onnella on myös näppinsä pelissä. Iso merkitys on myös kodin tuella. Lapsien pitäisi antaa mennä intohimoaan kohden ja kasvaa omaksi itsekseen. Valitettavasti kaikilla ei ole siihen mahdollisuutta, Sella sanoo.

Pispalan työläiskorttelissa vanhan isoäidin ja vahvan äidin kasvattama Seela Sella on pienestä asti elänyt ilmapiirissä, jossa nainen osaa ja pärjää.

– Se on ollut sisälläni aina. En ole feministi, vaan ajan kaikkien asioita. Naiskysymys on minulle toisarvoinen asia, sillä esimerkiksi metoo-ilmiö on minulle outo.

Sella sanoo silti ymmärtävänsä, miten joku nuori näyttelijä voidaan alistaa valta-asetelmalla.

– Totta kai miehet ovat joskus minua lääppineet, minä olin nuorempana aika hyvännäköinen mimmi! Mutta jos se on mennyt liian pitkälle, olen lyönyt, että nyt riittää.

Ahdistelu on eri asia kuin flirttaaminen, Sella tähdentää.

– Rakastan sitä! Siinä mitataan toisen älykkyyttä. Jos kasvatat tytön tai pojan niin, että hänelle muodostuu hyvä itsetunto, hän pärjää maailmassa ja siitä tulee luonteva osa identiteettiä.

Pamela Tolan mielestä metoo on ymmärretty väärin.

– Helposti ajatellaan, että nyt kaikki on kielletty. Ei ihmisten välistä energiaa voi kieltää tai poistaa. Jos se poistetaan, mitä jää jäljelle? Kemiaa tarvitaan näyttelijöiden välillä sukupuolesta riippumatta.

Tolalle feminismi ei ole naisten jalustalle nostamista, vaan ihmisarvokysymys.

– Minulla on kolme poikaa ja paljon miehiä ympärilläni. Kyse ei ole vastakkainasettelusta, vaan siitä, että meillä on tasa-arvo ihmisinä, sukupuolesta riippumatta.

– Tekijänä haluan muutenkin, että henkilöni eivät ole hyviä tai pahoja. Sen sijaan, että naiskuvani olisi tietynlainen, haluan elokuvissani nähdä kaikki henkilöt ihmisinä ja omien taustojensa muovaamina.

Tola tietää, että elämä ei ole aina reilua.

– En ole koskaan elokuvissani halunnut näyttää elämää pumpulisena, vaan kaiken pitää olla totta ja tunnistettavaa. Siihen liittyy myös kipu, tuska ja ahdistuminen. Kipeys ja kepeys kulkevat yhdessä. Siksi olisi luonnotonta tehdä elokuva iloisesta vanhuudesta, Tola miettii.

Seela Sellalla on keväällä suuri teatterirooli Hitler ja Blondi -näytelmässä Kansallisteatterin ja Tampereen Työväen Teatterin yhteistuotannossa. Vaikka roolia on huhuttu Sellan viimeiseksi, hän huiskauttaa tällaisille puheille kättään.

– Jos tekstiä on opeteltavana sivumäärin, tuntuu siltä, etten jaksa enää! Että tehkää mitä muuta tahansa, pankaa vaikka seisomaan käsillä! Mutta nyt olen päässyt tylsimmän vaiheen yli ja ulkoa opettelu on tehty. Näyttelijyys on tapa elää ja ajatella, ottaa kantaa asioihin.

– Vanhuus kulkee mukana, halusi tai ei. Pamelan ahdistukselle vain hymyilen lempeästi!

Seela Sella on esimerkkinä naisille niin uransa kuin virkeytensä puolesta.

– Omaa ikäänsä ei ehdi tajuta, jos saa olla mieluisissa töissä. Teatterikoulussa aikoinaan piti näytellä viisikymppistä ihmistä. Kädet vapisivat ja keppi oli kädessä. Nuorena käsitys vanhuudesta on kaukana totuudesta.

– Kaikki muuttuu, niin vanhat kuin nuoretkin. Ihan normaalit 83-vuotiaan pillerit minä popsin, ei tässä niiltä voi välttyä. Katson ympärilleni. Harrastuksia en tarvitse, sillä ihmisten tarkkailu käy siitä.

Ruuhkavuosia elävä Tola sujauttaa väliin.

– Harrastushan on sellainen, joka tuo lisää elämään. Minä haluaisin elämääni vähemmän!

Tolalle vuosia kestänyt vanhuuden ajattelu on ollut toivoa antavaa ja eheyttävää. Kaikkea puntarointia hän ei tee yksin tai läheisten kanssa, vaan ammattilaisten avulla.

– Käyn terapiassa puhumassa monista asioista. Voinko luottaa elämään, tulevaisuuteen, ihmisiin? Traumaattiset lapsuudenkokemukset vaikuttavat siihen, miten koet elämän. Vanhuuden ajattelu on ollut vain osa siitä spektristä.

Tolan mukaan elämässä, uralla ja ihmissuhteissa pitää uskaltaa ottaa riskejä.

Se on hänelle rohkeutta tehdä vaikka pelottaa.

– En voi sanoa olevani peloton, vaan hirveän usein kauhistunut ja ahdistunut monista asioista. Silti uskallan mennä sinne mikä pelottaa.

Tola painottaa, että on uskallettava olla haavoittuvainen, uskallettava mokata ja uskallettava myöntää, että ei tiedä. Vahvuus sisältää myös ihmisen haurauden.

– Ajattelen, että minun ei tarvitse olla täydellinen tai esittää olevani ohjaajanero. Vahvuutta on tunnistaa omat rajansa ja tietää, missä tarvitsee vielä apua.

Pamela Tola sanoo, että Teräsleidien tekeminen on muuttanut häntä ihmisenä.

– Matka on ollut pitkä, sillä olen tehnyt tätä seitsemän vuotta. Ajattelen, että muutos vaatii syvempää oivaltamista ja asioiden kokemista.

Tola uskoo, että vanhuus voi olla muutakin kuin pelkkää ankeutta – jos voi itse vaikuttaa asioihin ja pysyy terveenä.

– Täytyy hyväksyä ne asiat, joita ei voi muuttaa ja muuttaa ne asiat, joita haluaa.

Sella kehuu vieressä elämäänsä läpikäyneen Tolan ammattitaitoa.

– Hän on äärettömän varma ohjaaja. Jämäkkä. Emme me vanhat muuten olisi uskaltaneet heittäytyä. ●

Meikki ja hiukset: Katja Arolinna / Toimisto, Tyyli: Matisa Nassir. Tiedustelut: Seelan Silkkipaita ja vyö, Second Hand SomaOma, www.somaoma.fi. Haori ja rannekoru, Hoochie ama Jane. Pamelan silkkipaita ja Rannekoru, Second Hand SomaOma, www.somaoma.fi. Housut, Mekkomania, www.mekkomania.fi