Harri Marstio on legenda käheän äänensä ansiosta. Nyt ääni on entistä käheämpi.

Marstio sairastaa imusolmukesyöpää, joka on vaivannut häntä jo vuonna 2014 saadusta diagnoosista asti. Hänen aataminomenansa takana on kasvusto, joka puristaa äänihuulia. Viimeisin hoitojakso on saatu päätökseen, mutta toistaiseksi näyttää siltä, että se ei ole toiminut odotetun lailla. Uusien kuvausten jälkeen päätetään, miten hoitojen kanssa edetään.

Aika kuluu vuoroin kotona Kuusankoskella ja sairaalassa Kotkassa. Puhuminen on raskasta, koska äänen muodostaminen vaatii fyysistä ponnistelua. Laulaminen on täysin poissuljettua ja odotus turhauttavaa.

– Ennusteita ei oikein ole minkäänlaisia, Marstio sanoo.

Laulajan vastoinkäymiset ovat yltyneet jatkuvasti, kun hän on yrittänyt saada apua sairauden aiheuttamiin kuluihin. Marstiolle ei ole vuosien varrella kertynyt muusikon tuloista minkäänlaista eläkekassaa, ja tilanne alkaa käydä kalliiksi.

Sairautta hoidetaan todennäköisesti jatkossa sädetyksellä, jonka riskinä on, että äänihuulet vaurioituvat pysyvästi. Toinen vaihtoehto on uusi lääkeaine, joka olisi ratkaisuna helpompi, koska se nautitaan pillereinä. Lääkehoidon ongelma on siinä, että pillerikuuri maksaa 6 700 euroa eikä se kuulu Kelan tukemien hoitojen piiriin.

Tulojakaan ei ole, koska laulaminen ei onnistu. Marstio ajautui todelliselle törmäyskurssille sosiaaliturvajärjestelmän kanssa, kun hän yritti saada asumistukea vuokransa maksamiseen. Hän asuu työstudiossaan, jota ei ole rekisteröity asunnoksi, joten Kelasta kehotettiin muuttamaan, jos hän haluaa avustusta asumismenoihinsa.

– Voimat ovat niin lopussa, etten jaksa nyt aloittaa mitään asunnonetsintää ja muuttoa, Marstio sanoo.

Lopulta laulaja sai apua ystävältään, joka lainasi hänelle rahaa. Rahat jäivät näkyviin tiliotteeseen, ja sen takia Marstiolta katkaistiin toimeentulotuki.

Marstio pyysi päästä tapaamaan virkailijaa, jotta voisi neuvotella tilanteestaan. Ilmeni kuitenkin, ettei hänen tapaamansa virkailija edes ollut asemassa, jossa muutoksia voisi tehdä. Kolmen vartin istunto ei johtanut mihinkään.

– He tekevät mitä tahansa, ettei mitään tarvitse maksaa. Kelalle pykälien noudattaminen on tärkeämpää kuin ihmisten hyvinvointi, Marstio toteaa.

Marstion ystävä, muusikko Jukka Törmä totesi, että jotain täytyy tehdä. Hän pohti asiaa ääneen vaimolleen, ja vaimo antoi sysäyksen kehottamalla, että tee sinä. Törmä alkoi kerätä esiintyjiä ja järjestäjiä Harri Marstion tukikonsertti -tapahtumaa varten. Konserttejahan järjestetään kuolleille ihmisille jatkuvasti, joten miksei sellaisen voisi pitää elävällekin ystävälle.

Tukemiseen mukaan haluavia yrityksiä ilmestyi välittömästi kuin liukuhihnalta.

– Pyynikin Panimo tarjosi backstage-kaljat, tohvelifirma Reino & Aino lahjoitti kustantamiaan kokoelma-cd:itä myytäviksi, ja jopa tapahtuman lippuja välittänyt Tiketti luopui provisiostaan, Törmä luettelee.

Törmälle alkoi ilmoittautua toinen toistaan suositumpia artisteja, jotka halusivat mukaan listalle. Lopulta paikallisia pienten markkinoiden bändejä jouduttiin karsimaan pois, koska lista oli kasvanut jo liian pitkäksi. Keikka-ajat jäivät monilla esiintyjillä varttitunnin setteihin, ja mukana oli eturivin artisteja kuten Dave Lindholm, Timo Kojo, Heikki Silvennoinen, Heikki Salo, Mikko Alatalo, Hauli Bros ja yllätysesiintyjänä vielä Pauli Hanhiniemi.

– Muusikoilla on pienet piirit. Kaikki tuntevat toisensa, ja kaikki halusivat mukaan. Jouduin jossain vaiheessa myymään jo eioota, kun lista oli täynnä, Törmä kertoo.

Konsertti järjestettiin lopulta keskiviikkona 7. marraskuuta Tullikamarin Klubilla Tampereella, ja se myytiin loppuun viimeistä lippua myöten.

Marstio itse oli tapahtumasta kuullessaan varautunut lähinnä pieneen pubikeikkaan. Hän hämmentyi nähdessään konserttiin ilmoittautuneiden esiintyjien listan ja kuullessaan, kuinka paljon lippuja on myyty jo ennakkoon.

– Karkasihan tämä ihan käsistä. Tapahtuma sai paljon isommat mittasuhteet, kuin mitä odotin. Siellä on ollut kuulemma hieno tunnelma, Marstio sanoo.

Lämminhenkistä tilaisuutta varjosti se, ettei juhlan sankari itse päässyt paikalle. Sytostaattihoidot ovat pakottaneet Marstion pysymään aloillaan, eikä matka Kuusankoskelta Tampereelle vaikuttanut hyvältä idealta. Valkosolumäärät saattavat romahtaa, ja jos kuume nousee edes 38 asteeseen, on lähdettävä välittömästi sairaalaan.

Itse tapahtuma olisi ollut Marstiolle vaikea jo pelkästään sen takia, että keikkapaikan kovassa metelissä on nykyisessä olotilassa liian vaikeaa kommunikoida ihmisten kanssa.

– Puhuminen on todella työlästä. Siinä ympäristössä olisi pitänyt koko ajan jutella ja käyttää kovaa ääntä, joten päätin pysyä poissa.

Artisti tietää, että pahimmassa tapauksessa laulaminen ei onnistu enää koskaan. Nyt hän muistelee uraansa ja toteaa, että on tavannut keikoilla hienoja ihmisiä ja saanut nähdä kauniin Suomen päästä varpaisiin.

– Tien päällä olemista en jää kaipaamaan, mutta ihmisiä jään, Marstio sanoo.

Hän ei silti suhtaudu sairauteensa neljän vuoden ja kahden uusiutumisen jälkeenkään kuolemantuomiona vaan ainoastaan riesana, joka vielä selätetään.

– Jos tuomio tulee, se tulee, mutta olen tasapainossa enkä pelkää. Olen tehnyt elämässäni sen verran, mitä ihmisen tarvitsee. On pari hienoa lasta ja kaikkea muutakin, hän sanoo hymyillen.

Tullikamarin Klubi Tampereella myytiin täyteen keskiviikkona 7. marraskuuta, kun valtava kattaus suomalaisia eturivin artisteja kävi talkoovoimin soittamassa Harri Marstion tukikonsertissa. Tapahtuman pääorganisoijana toimi muusikkoystävä Jukka Törmä, joka kävi lavalla itsekin yhtyeensä Hiace Hippiesin kanssa.

Tilaisuuden juonsi Alivaltiosihteeristä ja televisiosta tuttu Simo Frangén. Seremoniamestari kertoi muiden tahojen tavoin olevansa paikalla silkasta auttamisen halusta.

– Tuntui luontevalta osallistua, kun Jukka pyysi minut juontajaksi tähän tilaisuuteen. Harri on osoittautunut mukavaksi mieheksi ja on vuosien varrella tarjonnut musiikillaan riemua kaikille meille musadiggareille, Frangén kertoi.

Poikkitamperelaiseen esiintyjäkaartiin tuotiin vahvistusta myös Helsingistä. Soul-laulaja Timo Kojo saapui paikalle tapahtumaan jo ennen ovien avaamista, vaikka hänen esiintymisvuoronsa olikin vasta myöhään illalla.

– Olemme olleet hyviä ystäviä iät ajat Harrin kanssa, ja olen seurannut huolestuneena hänen sairauttaan. Minua alkoi siepata, miten hänen tapaustaan on kohdeltu esimerkiksi Kelassa, ja mietin, että jotain täytyy tehdä. Kuulin välikäden kautta, että Tampereella on tällainen tapahtuma suunnitteilla, ja otin heti yhteyttä päästäkseni mukaan, Kojo kertoi.

Kaikilla artisteilla ei ollut aikaa jäädä tapahtumaan viihtymään. Bluesvirtuoosina ja Kummeli-koomikkona tunnettu Heikki Silvennoinen saapui paikalle kiireellä ja säntäsi lavalle kitaroineen kesken keikan, kun taustabändi oli jo aloittanut soittamisen. Näin kova oli muusikoiden halu olla mukana tapahtumassa täysistä kalentereistaan huolimatta.

Myös Klubin lauteilla lukemattomat kerrat vuosikymmenten aikana nähty Dave Lindholm kävi paikalla vain nopeasti ja soitti tunnetuimpia klassikoitaan. Terävänä mutta harvasanaisena tunnettu Isokynä piti konserttiin osallistumista itsestään selvänä.

– Minulla ei ole muuta sanottavaa kuin, että jos voi kaveria jeesata, niin miksei sitä tekisi. Tämähän on soittajalle luonnollisin tapa auttaa toista, Lindholm totesi.

Tapahtuman päätti Maanantai-yhtye, jonka solistina Marstio teki läpimurtonsa. Keikka sai lämpimän vastaanoton, vaikka suomalaisen musiikin monitoimimiehet Arto Rautajoki, Mikko Löytty ja Jukka ”Nipa” Niilola joutuivat tällä kertaa esiintymään ilman nokkamiestään.

Marstio itse osallistui kännykällä taltioimallaan kiitosvideolla, joka esitettiin koko yleisölle valkokankaalta.