Monen koronatartunnan alkuperä jää tällä hetkellä mysteeriksi. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin alueella koronavirukseen sairastuneista vain 25–40 prosenttia osaa kertoa, mistä he ovat saaneet taudin. Heistä yli puolet on saanut sen ulkomailta ja loput tyypillisesti perheenjäseneltä, ystävältä tai työkaverilta.

– Tämä osoittaa, että virusta liikkuu väestössä. Sen takia ruuhkapaikoissa julkisissa tiloissa tai lähikontaktissa on mahdollisuus tartunnan saamiselle, sanoo apulaisylilääkäri Eeva Ruotsalainen Husista.

Muualla Suomessa ulkomaan matkat ovat olleet suurin ryhmä tartunnan lähteissä.

Koronavirustartuntojen määrä on kasvanut selvästi viime viikkoina. Husin alueella tartunnat tuplaantuivat heinä-elokuun vaihteessa 55 tartunnasta viikossa 123 tartuntaan viikossa. Laskua ei ole nähtävissä.

Viimeaikaisten tutkimusten mukaan noin 30–40 prosenttia tartunnan saaneista ei kehitä oireita. Näillä ihmisillä voi kuitenkin olla merkittävä osuus epidemian leviämisessä.

Suomessa ei ole tutkittu eikä raportoitu tartuntaketjuja joukkoliikenteessä. Maailmalla aiheesta on tehty yksittäisiä tutkimuksia, mutta asian tutkiminen on erittäin vaikeaa, koska tauti itää jopa 14 vuorokautta. Siinä ajassa on liki mahdotonta jäljittää tartuntaa tiettyyn bussiin, junaan tai paikkaan.

Koronaviruksen saanut ihminen on tartuttavimmillaan, kun oireet alkavat, mutta virus voi tarttua jo 1–3 vuorokautta ennen oireita.

– Elokuussa moni sairastunut on sanonut olleensa joukkoliikenteessä päivää ennen oireita. Se on erittäin vahva peruste kasvomaskin käytölle joukkoliikennevälineissä ja ruuhkapaikoissa julkisissa tiloissa, Ruotsalainen sanoo.

Lentokoneissa on raportoitu yllättävän vähän tartuntaketjuja maailmalla.

– On näyttöä, että koneessa on ollut koronatartunnan saaneita ihmisiä, mutta suuria määriä jatkotartuntoja ei ole tullut, kertoo professori Olli Vapalahti Helsingin yliopistosta.

Monissa lentokoneissa ilmaa puhdistetaan hepa-suodattimilla, jotka nappaavat yli 99 prosenttia epäpuhtauksista, kuten bakteereista ja viruksista. Koneessa myös käytetään maskeja.

– On kuitenkin on hyvä muistaa, että koneeseen ei voi teleportata, vaan lentokentälle pitää matkustaa ja lentokentällä tulee oleskeltua, Vapalahti muistuttaa riskipaikoista.

Koronaviruksen erityispiirre on, että se tarttuu ryppäissä. Usein koronavirustartunnan saa useampi ihminen samassa tilanteessa.

Suomessa joukkoaltistumisia on tapahtunut esimerkiksi Linnanmäellä, yökerho Kaivohuoneella ja Espoon Leppävaaran uimahallissa. Jatkotartuntoja ei ole toistaiseksi tullut tietoon (20.8.).

– Nyt alkusyksystä Husin alueella joukkoaltistukset ovat lisääntyneet selkeästi. Meillä on tiedossa yksi tapaus, jossa ravintolassa ollut koronaan sairastunut on tartuttanut toisen. Lisäksi eräissä juhlissa 23 osallistujasta 13 sai tartunnan, Ruotsalainen kertoo.

– Arvioilta 20 prosenttia tartunnan saaneista aiheuttaa 80 prosenttia uusista tapauksista. Jos tällaisia supertartutustilanteita saadaan vähennettyä, se voi hidastaa taudin leviämistä, Vapalahti sanoo.

Koronavirus majailee hengitysteissä ja leviää tehokkaimmin pisaratartuntana lähietäisyydellä. Kun puhumme ja köhimme, ilmaan päätyy suuria ja pieniä pisaroita. Hyvin pienet pisarat voivat jäädä leijumaan ilmaan aerosolipilvenä. Mikä on niiden merkitys?

– Suurin tartuntapotentiaali on isoilla pisaroilla. Pienten pisaroiden rooli ei ole kovin iso, Vapalahti sanoo.

Virus voi tarttua myös pinnoilta, kuten ovenkahvasta, mutta tämä reitti ei ole pisaratartuntoihin verrattuna merkittävä leviämisessä.

– Pinnat eivät ole pääkonna, mutta pienempi rooli niillä on. Siksi käsiä on tärkeä pestä.

Yksittäisen ihmisen riskiin saada koronatartunta vaikuttaa se, mitä useammin ja mitä pidempään hän altistuu.

– Kyseessä ovat negatiiviset arpajaiset. Mitä useamman arvan ottaa, sitä suurempi todennäköisyys on saada tartunta, Vapalahti sanoo.

Eeva Ruotsalainen on seurannut huolestuneena elokuun koronatilannetta oman sairaanhoitopiirinsä alueella. Se muistuttaa häntä viime keväästä, ajasta ennen kuin Suomi sulkeutui.

– Silloin meillä oli valtava määrä joukkoaltistumisia juhlissa, konserteissa ja tapahtumissa. Pahimmillaan useat ihmiset sairastuivat, joutuivat sairaalahoitoon ja menehtyivät. Nämä ovat traagisia tapahtumia. Lisäksi hoivalaitoksissa oli epidemioita, jotka onneksi saatiin hallintaan. Nyt ollaan tässä samassa tilanteessa: tapaukset lisääntyvät, joukkoaltistuksia on paljon eikä tartunnanlähteitä tiedetä.

Onko maskinkäytöllä todellista merkitystä, jos osa käyttää niitä kaiken lisäksi väärin?

– Kaikki on kotiinpäin. Se, mitä jokainen voi tehdä, on huolehtia turvaväleistä ja käyttää maskia silloin, kun turvaväliä ei voi pitää, Olli Vapalahti sanoo.