Tammikuun lopulla 2020 Niklas Skogster istui lentokoneessa matkalla Brysseliin. Se oli tavallinen työmatka, jollaisia ilmanpuhdistimia valmistavan Genanon toimitusjohtaja teki melkein viikoittain. Vuodessa matkapäiviä saattoi kertyä jopa sata.

Lentokoneessa Skogsterin ajatukset kiertyivät uudenlaiseen virukseen, joka oli alkanut sairastuttaa ihmisiä Kiinassa. Se vaikutti huolestuttavalta. Hän alkoi naputella sähköpostia yrityksen kiinalaiselle kumppanille.

– Kirjoitin, että näyttää siltä, että meitä voidaan tarvita, että meidän täytyy auttaa kiinalaisia sairaaloita, hän kertoo.

Silloin vielä ajateltiin, että virus on vain Kiinan vitsaus.

Genanon ilmanpuhdistimia oli käytetty maailmalla sairaaloissa jo 2000-luvun aiempien koronavirusten, sarsin ja mersin, sekä lintuinfluenssan aikana.

Vuotta myöhemmin yritys on valmistanut lähes kaksituhatta ilmanpuhdistinta tehtaallaan Mikkelissä. Määrä on 2,5-kertaistunut aiemmasta.

Mikkelistä laitteita on viety ympäri maailmaa. Ensin Kiinaan ja muualle Aasiaan. Sitten Lähi-itään, ja lopulta myös Eurooppaan ja Yhdysvaltoihin. Siirreltävät puhdistajat tuhoavat ilmasta koronavirusta ja muita hiukkasia paitsi sairaaloissa myös toimistoissa, kouluissa ja ravintoloissa.

Suomessa Genanon ilmanpuhdistimia on Samarian infektioasemalla Espoossa, öljyjalostamolla, sähköverkkovalvomossa sekä ravintoloissa ja toimistoissa.

Palautettakin on tullut, Skogster kertoo. Samarian infektioaseman työntekijöillä ei ole ollut koronavuoden aikana yhtään työssä saatua koronatartuntaa. Ilmanpuhdistimen hankkineen ravintolan asiakkaat ovat taas kertoneet kokevansa, että ravintolassa pidetään huolta terveydestä ja turvallisuudesta. Ravintolan myynti on kuulemma kasvanut.

– Tällainen palaute tuntuu tosi hyvältä. On hienoa, että voimme auttaa tässä tilanteessa.

Skogsterin mielestä ilmanpuhdistuksen ja ilmahygienian tärkeyttä ei silti ole vielä täysin meillä ymmärretty.

– Paljon on puhetta, että ei me tätä tarvita, koska puhdistamme kädet ja käytämme maskia. Mutta se ei täysin riitä. Suomen terveydenhuolto on ollut nihkeä, paitsi Espoo.

Yrityksen juuret ovat 1950–60-luvuilla Tampereen yliopistomaailmassa. Fysiikan laitoksella tutkittiin ionien käyttäytymistä. Tutkijat laukaisivat ioneja vahingossa kohti täyttä tuhkakuppia. Ionit sähköistivät tuhkan, ja se levisi ympäriinsä.

– Tuhka kerääntyi vastakkaisesti ladattuihin pintoihin. Siitä heräsi ajatus: jos voimme sähköistää hallitusti ilmassa leijuvat hiukkaset, voimme kerätä ne pois, Skogster kertoo.

Meni vielä yli parikymmentä vuotta ennen kuin idea oli jalostunut ilmanpuhdistimeksi. Teknologia sai patentin vuonna 1999, ja seuraavana vuonna perustettiin Genano. Sen laitteet puhdistavat ilmaa sähkömagneettisen kentän avulla. Vaihtoa vaativia tai tukkeutuvia kuitusuodattimia ei ole. Laitteen puhallin liikuttaa puhdistettavaa ilmaa.

– Sähköinen suodatin tappaa kaiken eloperäisen, joka menee siitä läpi. Osa malleista vielä pesee itsensä automaattisesti, Skogster kehaisee.

Viime kesänä yritys teetti Teknologian tutkimuskeskus VTT:llä testin puhdistustehosta koronavirusta vastaan. Testissä ei käytetty oikeaa koronavirusta – se on kiellettyä – vaan synteettistä MS2-virusta, joka vastaa rakenteeltaan koronavirusta. MS2:sta tehtiin virussumua kahvikupillisen verran.

– Se on valtava määrä. Virussumu ruiskutettiin 30 kuutiometrin kokoiseen, teräksellä vuorattuun tutkimushuoneeseen ja sitten pantiin Genano päälle.

Tutkimuksen mukaan 15 minuutissa virus oli poistunut ilmasta lähes 90-prosenttisesti ja kahden tunnin päästä 99,9999-prosenttisesti. Kaikkia tartuntoja tämä ei silti estä.

– Jos koronaa sairastava yskäisee kohti toista ihmistä, saattaa tämä saada tartunnan, vaikka ilmanpuhdistin olisi käynnissä. Mutta meidän ilmanpuhdistimemme vähentää oleellisesti ilmateitse tarttuvan viruksen leviämistä.

Vaikka emme voi nähdä sitä, ilmassa leijuu melkoinen cocktail erilaisia partikkeleja: viruksia, bakteereja, homeitiöitä, kaasuja ja muita pienhiukkasia. Sisätiloissa ilmaan leviää lemmikin hilsettä, hajusteita ja huonekaluissa käytettäviä palonsuoja-aineita. Pienhiukkaset huonontavat ilmanlaatua ja voivat lisätä hengitystieinfektioita ja pahentaa astmaa.

– Korona on paha asia, mutta tänäkin aikana on kuollut enemmän ihmisiä pienhiukkasiin kuin koronaan. Ultrapienet hiukkaset ovat kaikkein vaarallisimpia, koska ne voivat läpäistä myös ihon ja kulkeutua verenkiertoon.

Skogster ei pelkää näkymättömiä hiukkasia mutta myöntää, että huonokuntoisissa rakennuksissa mieleen voi tulla, että sisäilmassa on ”varmasti kaikennäköistä jännää”.

Korona on mullistanut myös Skogsterin arjen. Työmatkoja ei ole ollut vuoteen. Toisaalta on ollut enemmän aikaa olla vaimon ja kahden kouluikäisen pojan kanssa. Toinen on altistunut pari kertaa koulussa koronavirukselle ja ollut karanteenissa. Se on tuntunut koko perheen elämässä.

Parasta Skogsterista on, kun pääsee mökille Pellingin saaristoon Porvooseen, jossa on meri, veneilyä ja kokoelma veneiden perämoottoreita fiksailtavaksi. Nyt työn alla 1970-luvulta oleva Tohatsu.

– Ajattelen, että vielä näytän, että tämä saadaan toimimaan. Hermot lepäävät, kun laittelee näitä sormet rasvassa.