Kun koronavirus alkoi levitä ympäri maailmaa reilu vuosi sitten, ensimmäinen varotoimi monessa maassa oli tihentää käsienpesua ja pyyhkiä pöytiä ja ovenkahvoja entistä huolellisemmin.

Leviäminen pintojen kautta on yksi tunnetuista hengitystieinfektioita aiheuttavien virusten tartuntatavoista.

Tähän päivään saakka ei kuitenkaan ole tavattu yhtään varmistettua koronavirustartuntaa pinnoilta, kertoo yliopistonlehtori ja biokemisti Matti Waris Turun yliopiston biolääketieteen laitokselta. Waris julkaisi kolmen muun tutkijan kanssa aiheesta artikkelin Lääketieteellisessä aikakauskirjassa Duodecimissa.

On tosin hyvin vaikea vahvistaa tutkimuksen avulla koronaviruksen tarttumista pinnoilta. Koe vaatisi ihmisen tarkoituksellisen altistamisen koronavirustartunnalle, eikä näin voi tehdä.

– Pinnoilta tarttuminen on mahdollista, mutta mitään todellisiin tartuntoihin perustuvaa näyttöä siitä ei ole. Tartuntaa on pidettävä mahdollisena esimerkiksi pinnalta, jossa on tuoretta tartuttavan henkilön ysköstä, Waris sanoo.

Hukkaan käsien peseminen ei mene.

– Hyvä käsihygienia ihmisten kansoittamassa ympäristössä kannattaa aina jo vatsatauteja aiheuttavien virusten ja bakteerien torjumiseksi.

Pöytiä ja muita pintoja ei Wariksen mukaan ole syytä desinfioida jatkuvasti, normaalin siisteyden ylläpito riittää.

Koronavirus leviää enimmäkseen pisaratartuntana, tietyissä tilanteissa myös aerosolitartuntana.

– Pisaratartunta vaatii, että on yskityn tai aivastetun pisaran kantamalla, alle kahdessa metrissä tartuttajasta. Aerosolista tartunnan voi saada kun on kauempana, mutta oleskelee samassa huoneessa tartuttajan kanssa.

Pieni tila ja huono ilmanvaihto lisäävät aerosolitartunnan riskiä. Oletettavasti se lisääntyy myös sitä enemmän, mitä pidempään taudinkantajan kanssa on samassa tilassa.

Ulkona aerosolien välityksellä saatavan tartunnan riski on Wariksen mukaan olematon.