Kirkkoja muunnetaan kodeiksi vinhaa vauhtia monissa maissa, kuten Englannissa, Yhdysvalloissa ja Australiassa. Hollannissa 20 prosenttia kirkoista on jo siirtynyt maalliseen käyttöön. Englannissa niitä on muokattu kerrostaloiksi.

Kun Suomessa puolet seurakunnista riutuu talousvaikeuksissa, voisiko ratkaisu olla kirkollisten rakennusten myyminen ja muuntaminen asunnoiksi?

– Keski-Euroopassa jokaisessa kaupunginosassa saattaa olla useampi kirkko. Tämä on valtava yleiseurooppalainen ilmiö, erikoistutkija Laura Tuominen Museovirastosta sanoo.

Olohuone Friisinmaalla Hollannissa. Rakennus pystytettiin kirkoksi vuonna 1870. Instagram: @living_in_a_church

Pyhää tilan tarkoitusta noin vain muuteta. Yksi ratkaisu on yhdistää taloon kirkon lisäksi monenlaisia muita toimintoja, kuten Keski-Euroopan maissa on tehty.

Hollantilainen Zecc Architecten-toimisto on muuntanut kirkon kodiksi ja katolisen katedraalin kirjastoksi. Instagram: @zeccarchitects

– Uudiskäytössä samassa kirkossa saattavat toimia sosiaalitoimi, kirjasto ja seurakunta, Museoviraston Tuominen kertoo.

Vanhojen rakennusten korjaaminen on kallista kaikkialla. Samaan aikaa kirkkoihin liitetään suuria tunteita. Tila ja talo eivät ole yhdentekeviä ihmisille, joka on tilassa kastettu ja vihitty ja hänen läheisensä siunattu.

Ruotsin Oxelösundissa vuonna 1922 rakennettu kirkko on käännetty luksuskodiksi. Instagram: @christiesrealestate

Suomessa on 800 kirkkoa, joista yli puolet, 550, on suojeltu. Kaikki ennen 1917 rakennetut ovat suojelun piirissä. Moderneista kirkkorakennuksista suojeltuja on 45.

Entä jos Suomessa kirkon ostaa itselleen ja rakentaa siitä kodin?

– Se ei ole helppoa rakennuksessa, jolla on kulttuurihistoriallista arvoa. Arvo ei ole vain rakennuksen ulkokuoressa vaan myös sisäpuolella. Suojeltu kirkollinen rakennus on suojeltu sisältä ja ulkoa, suojelu koskee myös kiinteää sisustusta ja taideteoksia, Museoviraston Laura Tuominen sanoo.

–Asumiskäytössä törmätään tilanjakoon ja märkätilojen käyttöön. Keittiö ja kylpyhuone ovat iso kysymys. Jouduttaisiin todennäköisesti tekemään muutoksia, jotka eivät ole palautettavissa.

Kirkkokoti on koristettu modernilla taiteella. Kirkko Willunga/Australia. Instagram: @readandhall

Siis hulppean vessan remontoiminen sakastiin olisi melkoinen riski.

Vanhojen kirkkojen alle haudattiin aikanaan vainajia. Nyt ne on yleensä siirretty kirkkomaalle, joka voisi olla kotisi piha.

Hienoimmat kirkot eivät ole kaupan. Aarteita ei voi luovuttaa kevein perustein.

Kun Suomen ortodoksikirkko toi julkisuuteen ajatuksensa 45 rakennuksensa myymisestä, Museovirasto asettui vastarintaan ja arvioi, että 36 vain yhdeksällä ei ollut suurta arvoa.

Suomessa on jyhkeitä yli 500 vuotta vanhoja kirkkoja, jotka ovat kestäneet ajan hammasta.

Sen sijaan 1960-90-luvuilla rakennettiin kirkkoja kevyemmin. Nyt rakennuksiin on pesiytynyt hometta ja sisätilaongelmia.

– Rakennukset ovat elinkaareltaan yksinkertaisesti tulleet tiensä päähän, eikä ole rahaa isoon remonttiin, Kirkkohallituksen vt. yliarkkitehti Kristiina Koskiaho sanoo.

Katso Instagramissa @Iam_bryan_art 'n taloprojektia. Vuoden 1859 rakennus on muuntunut kodiksi.

Suomessa on purettu huonokuntoisia modernin tyylin kirkkoja muun muassa Vantaan Tikkurilassa. Vantaan Myyrmäessä ollaan ristiriitaisissa tunnelmissa, sillä kuuluisan Juha Leiviskän suunnitteleman pyhätön maksaisi yli 14 miljoonaa euroa. Sen sijaan Kouvolassa Vuohijärven kirkko myytiin yksityiselle, joka teki siitä luonto- ja kulttuurikeskuksen.

– Joissakin tilanteissa seurakunta voi harkita olevansa vuokralla kirkkotiloissa. Seurakunta voi toteuttaa tarkoitustaan muuallakin kuin tietyssä rakennuksessa. Rakennuksen uusi omistaja ottaisi vastuulleen korjauksia. Se voisi olla omistajalta kulttuuriteko, Koskiaho sanoo.

Kasvuyritysten tapahtumassa Slushissa kerrottiin, kuinka sijoittajat etsivät sijoitettavaa nälkäisin katsein. Entä jos sieltä löytyisi "enkelisijoittaja", kuten kasvuyritysten maailmassa sanotaan. Sijoittaja saisi kirkkorakennuksesta tasaisen tuoton, kun vuokralaisena olisi seurakunta.