Katsopas tätä: harvasta suomalaisesta lastenprojektista on kirjoitettu Wall Street Journalin kannessa, sanoo musiikkituottaja Nino Laurenne ja esittelee lehteä, jota hän säilyttää lukitussa lasikaapissa Sonic Pump -studiolla Helsingissä, Hevisaurus-yhtyeen kultalevyjen, pehmolelujen ja muun fanikrääsän keskellä.

Laurenne on tehnyt Hevisaurus -yhtyeen musiikin yhdessä Pasi Heikkilän kanssa kymmenen vuoden ajan, bändin uran alusta lähtien. Lordin euroviisuvoitto keväällä 2006 oli todistanut, että hard rock on myös lastenmusiikkia: hirviöyhtyeellä oli huippukautenaan paljon lapsifaneja.

Viime vuosikymmenen loppupuoliskolla heavy metal ja hard rock nousivat aktiivisten harrastajiensa vaalimasta marginaalisesta kapinamusiikista koko kansan musiikiksi.

Jopa Katri Helenaan liitettiin etuliite hevi ja pääministeri Matti Vanhanen kuvattiin näyttämässä metallikulttuurissa suosittua sarvipääsormimerkkiä.

Oli siis luontevaa, että lapsille suunnattiin oma heviyhtye.

Wall Street Journal kirjoitti kaksi vuotta sitten: ”Suomalainen vientituote on huuto lapsille ja puhdas viesti ohittaa vanhemmat.”

Miten Hevisauruksen maailmanvalloitus etenee?

Harvan suomalaisen vientituotteen tie maailmalle alkaa Argentiinasta, mutta Hevisauruksen alkoi.

Buenosaireslainen musiikkituottaja Diego Saenz näki netissä Hevisaurus-videon tuoreeltaan runsaat yhdeksän vuotta sitten ja innostui.

Se oli kuin suoraan suunnattu hänen lapselleen – ja miksipä ei muillekin ihmisille espanjankielisessä maailmassa.

Saenz oli tuolloin, vuosikymmenen alussa käynyt läpi tragedian: hänen suojattinsa, kautta Etelä-Amerikan suosittu laulaja Gustavo Cerati oli saanut keväällä 2010 aivoverenvuodon dramaattisesti heti esiintymisensä jälkeen. Cerati kuoli maattuaan koomassa neljä vuotta.

U2:n ja Coldplayn tasoisten maailmantähtien tunteman Ceratin asioiden hoitaminen oli tehnyt Saenzista kovan luokan musiikkibisnesammattilaisen, joten hänelle ei tuottanut vaikeuksia etsiä Hevisauruksen suomalaisia tekijöitä ja tavaramerkin haltijoita.

Tai ihan ensin vaikeuksia oli vähän, sillä Saenz lähetti aluksi sitkeästi sähköpostia netistä löytyneeseen osoitteeseen etunimi.sukunimi@sonymusic.com.

Tuon ongelman ratkettua Saentzin ja suomalaisten neuvottelut pääsivät käyntiin nopeasti ja johtivat yhteistyöhön.

– Matkustin Suomeen vuonna 2010, ja lisenssisopimus solmittiin seuraavana vuonna, Saenz muistelee.

Syntyi espanjankielinen Heavysaurios. Se toimii Etelä-Amerikassa.

Yhtyeen jokaisesta esiintymisestä, myydystä tai ladatusta levystä tai suoratoistokuuntelusta sekä fanituotteesta tilitetään osuus Suomeen. Hevisauruksen tavaramerkin omistaa levy-yhtiö Sony Music Finland.

Sisällöllinen vastuu ja päätäntävalta ovat Suomessa. Thunderstone-yhtyeen kitaristinakin tunnettu Laurenne ja Heikkilä muun muassa valitsivat Hevisaurioksen laulajan Saenzin esittämistä vaihtoehdoista.

Myös levyjen musiikkitaustat ovat suomalaisten soittamia, asialla ovat siis muun muassa Heikkilä basistina ja Laurenne kitaristina.

Hevisauruksen suomenkielisen alkuperäisversion laulajan Olavi Tikan tulkinnat näyttävät mallia muille laulajille, oli kieli mikä hyvänsä.

Hahmot ja niiden nimet ovat samat niin Hevisauruksessa kuin Hevisaurioksessakin.

Asialla ovat siis laulaja Herra Hevisaurus, kosketinsoittaja Milli Pilli, rumpali Komppi Momppi, kitaristi Riffi Raffi sekä basisti Muffi Puffi.

– Ruotsinkieliseen versioon Muffi Puffi -nimi piti vaihtaa. Se ei ollut sopiva lastenyhtyeelle, Laurenne kertoo.

Se on jäämässä historialliseksi poikkeukseksi. Alkuperäiset nimet saavat jatkossa kelvata kaikilla markkinoilla.

Lapsille suunnattujen artistien ja yhtyeiden haaste on, että heidän pitää saavuttaa uutta yleisöä. Laurenteen oma lapsi on samanikäinen kuin Hevisaurus, ja hänelle Laurenne sanoo soittaneensa Hevisauruksen dinometallia siitä lähtien, kun tämä oli vaippaikäinen.

Jossakin vaiheessa tuli kriittistä palautetta: ei kuulemma ole mahdollista, että dinosaurusten sormet juoksevat kitaran otelaudalla niin nopeasti.

On luonnollista, että yleisö kasvaa, mutta hahmoyhtye ei ikäänny.

Saenzin resepti on, että Hevisauriosta ei latinalaisessa Amerikassa yritetäkään myydä vain lapsille, vaan kaikille raskaan rockin ja leikkimielisyyden ystäville.

– Keikoilla on nähty, että Hevisaurios toimii myös aikuisille, jotka pitävät raskaasta rockista. Markkinoinnissamme ei missään mainita, että tämä on lasten yhtye.

Hevisaurukseen on toki piilotettu jo pitkään vitsejä ja tasoja, jotka toimivat ennen kaikkea aikuisyleisölle, erityisesti metalliharrastajille.

Esimerkiksi taannoin bändin levyllä seikkaillut hahmo ”Bimmu Dorgir” on sananmuunnos Dimmu Borgirista, legendaarisesta norjalaisesta black metal -yhtyeestä.

Hevisaurusta – ja sen kansallistettuja ulkomaisia versioita – voi verrata suomalaisen luovan teollisuuden muihin alun perin lapsille suunnattuihin, kansainvälisiin tuotteisiin.

Onko Hevisauruksesta peräti raskaan rockin Muumeiksi? Yhtyeeksi, jonka hahmot ja musiikin maailma jäävät elämään vuosikymmeniksi siinä missä Tove Janssonin tarinat ovat jääneet?

Vai onko yhtyeen tarinaa osuvampaa verrata Angry Birdsiin? Siis vihaisiin lintuihin, jotka valloittivat mobiilipelinä maailmaa, kunnes muut pelit syrjäyttivät ne.

Mutta sekin on nähty, että Angry Birds on noussut suosioon uudelleen kuin Feeniks-lintu – ja menestynyt elokuvana ja uusina peliversioina.

– Näen, että tässä on kyse isommasta ilmiöstä kuin pelkästä musiikkiviennistä, yhtyeen manageri Juha Ruusunen sanoo.

Hevisaurus on siis alusta lähtien laaja-alainen tuoteperhe, johon kuuluva musiikki on vain rinnakkaissoundtrack sille kassakoneen kilinälle, jota odotetaan oheistuotemyynnistä ja vaikkapa animaatiosarjoista – Hevisaurus-elokuvahan julkaistiin suomeksi jo neljä vuotta sitten ja saksankielisenä versiona äskettäin, managerin mukaan hyvällä menestyksellä.

Ruusunen palkattiin tänä vuonna hoitamaan yhtyeen asioita ja muun muassa sopimusneuvotteluja uusille alueille levittäytymisessä. Aiemmin hän työskenteli Sony Musicissa muun muassa juuri Hevisauruksen viejänä.

Kiirettä onkin pitänyt: Diego Saenzin kanssa on tehty jatkosopimus Argentiinan ja monen muun Etelä-Amerikan maan markkinoista.

Amerikan valloitus?

Yhtye on käynyt esiintymässä muun muassa Meksikossa. Ja sen rajan takana Yhdysvalloissahan siintävät maailman suurimmat musiikki- ja viihdemarkkinat.

Milloin ilmestyy englanninkielinen Heavysaurus ja dinometallin viennissä noustaan seuraavalle tasolle?

Ehkä jo ensi vuonna. Neuvottelut yhdysvaltalaistahojen kanssa ovat Ruususen mukaan niin pitkällä, että sopimusluonnoksia on jo luettu Atlantin molemmin puolin.

– Kaikki Hevisauruksen sata biisiä on jo käännetty englanniksi. Viisi kappaletta on myös jo äänitetty englanniksi laulettuna, Ruusunen sanoo.

Taustat ovat tähän mennessä julkaistuissa versioissa, siis Etelä-Amerikan Heavysaurioksessa ja Saksan Heavysauruksella, samat kuin Suomen Hevisaurukselle suomalaisstudiossa suomalaisvoimin soitetut.

Lisäksi neuvotellaan Hevisauruksen paikallisisten versioden lanseeraamisesta muun muassa Kiinaan ja Venäjälle.

On siis vain ajan kysymys, milloin lasten ja muiden dinometallin ystävien ympäri maailman on mahdollista huutaa Hevisauruksen Räyh!-tunnushuuto omalla kielellään.

Ruususen mielestä on hyvä, että Hevisauruksen vientityö alkoi epätodennäköisestä paikasta eli Argentiinasta ja Etelä-Amerikan markkinoilta. Siellä suomalainen raskas rock tunnetaan valmiiksi hyvin.

Suomalaiset raskaan sarjan vientiyhtyeet black metalia soittavasta Hornasta kitarasankari Alexi Laihon Children of Bodomiin sekä laajaa suosiota nauttiviin Apocalypticaan ja Nightwishiin kiertävät Etelä-Amerikkaa kaikilla maailmankiertueillaan.

– Olemme saaneet sieltä oppia, miten asiat kannattaa tehdä.

On tärkeää, että lapsille tarjottava jännitys on koko ajan turvallista. Niin taitaa Hevisaurioksen keikoilla olla.

Diego Saenz kertoo keikalla kohtaamastaan, lohduttomasti itkevästä lapsesta.

– Noin viisivuotias poika itki katsoessaan lavalle. Menin kysymään: ”Mikä hätänä, voinko auttaa?” Poika vastasi kadottaneensa isänsä.

– Sanoin, että lähdetään yhdessä etsimään isääsi. Poika kieltäytyi: ”Katsotaan tämä konsertti ensin loppuun.” ●