Muoviton yhteiskunta, korvaavat materiaalit vai kiertotalous? Siinä kolme uhkaa tai mahdollisuutta ajalle muovikriisin jälkeen.

Muovin käyttöä vähennettäessä ei tarvitse hankkiutua eroon toimivasta muovitavarasta, vaan käyttää sitä niin kauan kuin mahdollista, sitten kierrättää se, ja lopulta pyrkiä eroon kertakäyttökulttuurista ja siten vähentää tarvittavan uuden muovin määrää.

Sosiaalisessa mediassa levinneen Muoviton maaliskuu -kampanjan innoittamana myös ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen pyrki perheensä kanssa vähentämään uuden muovin hankkimista kuukauden ajan.

– Suurin hankinta oli uudet jalkapallokengät pojalle. Siinä tuli 600 grammaa muovia kotiin kerralla. Muuten kuukauden päätteeksi muoviroskia punnitessa ruokakaupasta oli kotiin kannettu 480 gramman edestä erilaisia pakkauksia, kertoi Helsingin yliopiston Tiedekulmassa Muovin jälkeen -tilaisuudessa puhunut ministeri.

Tiilikainen näkee muoviongelman pienentämiseksi kolme keinoa: kertakäytön vähentäminen, kierrätys ja korvaavien materiaalien käyttö. Ympäristöministeri ei kuitenkaan lupaa krääsäveroa, joten muovilelujen tuotanto ja tuonti Kiinasta jatkuu.

Suomessa muovijätteestä yli 60 prosenttia on yleensä kerran käytettyä pakkausmuovia. Sitä kerätään talteen noin 1,3 kiloa asukasta kohden vuodessa. Määrä on kasvussa, mutta esimerkiksi Ruotsissa kierrätetään vuosittain yli kuusi kiloa muovia henkeä kohden.

– Muovin kierrätykseen tarvitaan ratkaisuja, sillä se on vielä hankalaa. Toivoisin, että muovia käytettäisiin pitkään, ja lopulta kierrätettäisiin arvokkaana raaka-aineena, mikromuovista väitellyt Julia Talvitie sanoo.

– Pienten tekojen rinnalle tarvitaan sääntelyä, Talvitie toteaa ja iloitsee EU:n valmistelemasta muovistrategiasta, joka velvoittaa jäsenmaita ja muovialan teollisuutta.

SYKEn erikoistutkija Outi Setälä näkee myös yritysten kiinnostuksen.

– Ratkaisuja meriroskahaasteeseen ovat tarttuneet kehittelemään monet yritykset, ja niidenkin intresseissä on vähentää pakkausmateriaalien käyttöä. Ja toisaalta kehitteillä on paljon uudenlaisia, esimerkiksi sellupohjaisia materiaaleja muovin korvaajaksi. Näidenkin osalta on muistettava, että biopohjainen muovi käyttäytyy luonnossa kuten oikea muovi, eli jätteiden loppusijoittamisesta on syytä pitää huolta.

Sitran arvion mukaan kiertotalouden täysimittainen omaksuminen voisi luoda jopa 75 000 uutta työpaikkaa Suomessa, ja SYKEn mukaan sillä voitaisiin kasvattaa Suomen bruttokansantuotetta jopa 1,7 miljardia euroa.