Argh! Savu alkaa nousta korvistasi, kun työkaveri kertoo juttua tauolla tai pyytää puheenvuoron palaverissa. Harmi puristaa rintaasi, kun huomaat, että huomenna olet samassa työvuorossa tietyn tyypin kanssa. Joskus työkaveri voi hiertää niin paljon, että ärtymys valtaa ajatukset myös työpäivän jälkeen.

Kun työkaveri tuntuu ikävältä, kannattaa kysyä itseltään, mikä oikeastaan tekee hänestä ikävän.

– Onko kyseessä se, että toinen on erilainen, vai se, että toinen käyttäytyy huonosti. Näihin on ihan eri tavat toimia, sanoo työyhteisövalmentaja ja -sovittelija Sanna Fäldt valmennustalo Braversista.

Fäldtin työtä on edistää hyvinvointia työpaikoilla ja auttaa ratkomaan ristiriitoja. Hän on hiljattain julkaissut hyvistä työelämäsuhteista kirjan Sydämellä töissä (Avain 2023). Sovittelijaan otetaan yleensä yhteyttä, kun työyhteisössä on ollut jonkinlainen kriisi jo pidempään ja kaikki muut keinot sen selvittämiseksi on käytetty.

Aika usein ikävän työkaverin tapauksessa kyse on siitä, että olemme erilaisia.

Kun yksi on energinen, aktiivinen ja kovaääninen, toinen on pohtiva, rauhallinen ja eleetön. Yksi kiihtyy herkästi, toinen on porukan viilipytty. Yksi tykkää jutella paljon ja tehdä töitä yhdessä, toinen tarvitsee omaa tilaa ja mahdollisuutta miettiä asioita itsekseen.

– Jos työkaverit ovat näin ääripäissä, voi syntyä ihmettelyä, miksi toinen on aina tietynlainen. Miksi toi ei ikinä innostu mistään? Tai miksi se kertoo kaikki jutut viiteen kertaan, vaikka tässä olisi töitäkin tehtävänä? Fäldt sanoo.

Kyse on temperamentista, joka on koodattu meihin jo syntymässä. Monet temperamenttipiirteet pysyvät läpi koko elämän.

– Näiden piirteiden muuttaminen hankalaa, ehkä jopa mahdotonta, ja väittäisin, että myös turhaa. Nämä piirteet tekevät meistä yksilöitä. Työpaikka kukoistaa, kun siellä on erilaisia ihmisiä.

Elämän varrella koetut vuorovaikutustilanteet muovaavat sitä, millaisia olemme. Temperamentin lisäksi myös nämä kokemukset vaikuttavat siihen, miten reagoimme asioihin.

Sanna Fäldt on huomannut, että huonojen kokemusten jäljet voivat olla pitkät. Esimerkiksi jos ihminen on jollain työpaikallaan kokenut vähättelyä, myöhemmin vähäisetkin muistutukset tästä voivat aiheuttaa voimakkaan reaktion.

– Ihminen saattaa reagoida impulsiivisesti oman historiansa vuoksi.

Tämä voi avata sitä, miksi työkaveri on sellainen kuin on. Kyse voi olla myös siitä, että itsellä on painolastia menneisyydestä. Siksi itsetutkiskelukin on tärkeää.

Kannattaa myös muistaa, että toisen ihmisen ajatuksia on oikeasti vaikea arvata, ennen kuin kysyy niistä ja pysähtyy kuuntelemaan. Joskus saatamme lyödä toiseen hieman epäreilunkin leiman. Siksi sen sijaan, että pyrkisi välttelemään ikävää työkaveria, Fäldt kehottaa menemään tätä kohti.

– Olisi hyvä tutustua paremmin ihmiseen, joka ärsyttää. Voi ajatella, että haluan yrittää ymmärtää tätä tyyppiä paremmin.

Kerran Fäldtin valmennukseen tuli ihminen, joka kertoi, että tiettyyn kokoukseen on ärsyttävää mennä, koska yksi työkaveri latistaa aina hänen ideansa ja innostuksensa kysymällä paljon tarkkoja kysymyksiä. Fäldt pyysi valmennettavaansa miettimään, mitä hyötyä on, että tämä kysyjä osallistuu kokoukseen. Valmennettava keksi lukuisia syitä, kuten sen, ettei ideoista ole hyötyä, jos toinen ei kehitä niitä eteenpäin.

– Valmentamani ihminen oli kertonut työkaverilleen, että arvostaa tämän tarkkuutta. Työkaveri oli vastannut, miten ihailee toisen luovuutta, Fäldt kertoo.

Yksi hyvä keino käsitellä toisen ärsyttävääkin erilaisuutta on juuri tämä: kysy itseltäsi, mitä hyötyä on siitä, että työkaveri on erilainen. Tämän jälkeen on usein helpompi suhtautua tähän suopeammin ja neutraalimmin.

Aina kyse ei ole siitä, että olemme ihmisinä erilaisia. Jos työkaveri käyttäytyy huonosti, siihen on syytä puuttua. Huonoa käytöstä ovat esimerkiksi töykeä, alistava tai vähättelevä suhtautuminen muihin, passiivisaggressiivinen tai aggressiivinen toiminta sekä puhuminen pahaa selän takana.

– Huono käytös on päätös, ja siihen voi vaikuttaa. Jos toinen käyttäytyy epäasiallisesti, jokaisella on oikeus pyytää häntä toimimaan toisin, Sanna Fäldt sanoo.

Asian voi ottaa esiin itse tai kertoa siitä esihenkilölle, tämän esihenkilölle tai henkilöstöosastolle. Ihan ensimmäiseksi Fäldt kehottaa kuitenkin puhumaan asiasta jollekin läheiselle, kuten ystävälle.

– Tähän on ihan fysiologinen peruste. Meillä ihmisillä on vahva luonnollinen halu tukea toisiamme. Tuki lisää oksitosiinin eli rakkaushormonin tuotantoa, mikä tuo huojennusta raskaassa tilanteessa.

Ystävälle puhuminen on hyväksi toisestakin syystä. Fäldtin mukaan on tyypillistä, että lisäämme ikäviin kokemuksiin tunteita ja asioita, joita tilanteessa ei välttämättä oikeasti ole.

– Päähän jää helposti ajatuskehä, joka voimistaa tunnetta siitä, että minua on loukattu tai kohdeltu väärin. Tämä lisää kärsimystä ja pahentaa tilannetta. Negatiivinen ajatuskehä kannattaa katkaista mahdollisimman aikaisin.

Jos vaikeaa tilannetta saa käsitellä toisen kanssa, voi itse löytää ratkaisun siihen, miten asiassa kannattaa edetä.

– On aivan uskomatonta, miten paljon meillä on vastauksia oman elämämme haasteisiin, jos joku toinen pikkaisen auttaa meitä tunnistamaan niitä.

Oli tilanne ikävän työkaverin kanssa millainen tahansa, sen ratkomiseen kannattaa valmistautua. Sanna Fäldt antaa kaksi esimerkkiä.

Esimerkki 1: Työkaveri puhuu aina päälle palavereissa.

Ratkaisu: Tee suunnitelma, miten otat asian puheeksi. Kirjaa ylös, mitä toinen tekee (puhuu päälle), miltä se sinusta tuntuu ja mitä toivot tilalle. Harjoittele asian esille ottamista jonkun läheisesi kanssa. Puhu minämuodossa: ”Olen huomannut, että usein kun vasta muotoilen ajatustani, lopetat lauseen puolestani. Minulle tulee tästä tunne, ettet arvosta näkökulmiani. Voisitko jatkossa antaa minun puhua rauhassa loppuun?”

Tämä on monesti vaikeaa ja tuntuu epämiellyttävältä. Fäldtin mukaan kyse on haavoittuvuudesta. Kun sanoo, että jokin asia vaivaa ja tuntuu pahalta, paljastaa oman haavoittuvuutensa. Samalla kuitenkin paljastaa myös toisen haavoittuvuuden: tämän tavan toimia ikävällä tavalla.

– Siksi moni enemmin nielee asian ja toteaa, että tämä on nyt vain pakko kestää. Mieli maalaa asiasta isomman ja pelottavamman kuin se onkaan.

Fäldt kannustaa silti ratkomaan asiaa, joka kuormittaa. Usein tilanne sujuu paremmin kuin olisi uskonut.

– Tällaisissa tapauksissa työkaveri saattaa hämmästyä ja todeta, ettei koskaan ole tajunnut tapaansa ja tietenkin hän haluaa toimia toisin. Tällainen keskustelu voi lisätä valtavasti luottamusta.

Esimerkki 2: Työkaveri jättää ulkopuolelle tai puhuu pahaa selän takana.

Ratkaisu: Jos kyse ei ole yksittäisestä tavasta, vaan pitkään jatkuneesta epäasiallisesta toiminnasta, puhu asiasta esihenkilösi tai henkilöstöosaston kanssa. Tällaisessa tilanteessa ei kannata jäädä setvimään asioita yksin, eikä siihen monesti olisi edes voimavaroja.

– Kaikilla pitää olla mahdollisuus tehdä töitä niin, että olo on turvallinen ja hyvä. Kaikilla on puuttumisvelvollisuus, jos jotakuta kohdellaan epäasiallisesti, Fäldt sanoo.

Sanna Fäldt on huomannut, että joskus ihmiset saattavat ajatella, että on tosi tärkeää, että kaikki työpaikalla tulevat hyvin toimeen ja tykkäävät toisistaan. Tämä on kova vaatimus.

– Mielestäni riittää, että työkavereilla on neutraali suhde ja asiat saadaan hoidettua.

Neutraali työsuhde tarkoittaa, etteivät työkaveri ja kanssakäyminen aiheuta erityisiä tunteita. Työt tehdään, mutta muuten työkaveri ei vaivaa päätä.

Fäldtin mukaan on ok todeta, että joidenkin kanssa on jostakin syystä todella vaikeaa olla tekemisessä, vaikka olisi hyvä tahto.

– Kaikkien ei tarvitse yrittää olla kavereita.

Asiantuntija: työyhteisövalmentaja ja -sovittelija Sanna Fäldt / Bravers.