– Totta kai haluan pääministeriksi! Sdp on suurin puolue ja minä sen johtaja, Antti Rinne latasi Avulle maanantaiaamuna. Rinteen mukaan puolue voitti vaalit keskittymällä kestävään kehitykseen ja ilmastomuutokseen sekä jalkautumalla selkeällä kampanjalla kentälle. Kannattajakunta on iäkästä, mutta Rinne korosti vetovoiman lisääntyneen nimenomaan alle 30-vuotiaiden äänestäjien joukossa.

Gallupit näyttivät Sdp:lle kuitenkin yli 20 prosentin lukuja. Irvileukojen mukaan kannatus suli sitä mukaa, mitä enemmän Rinne oli esillä varapuheenjohtaja Sanna Marinin sijaan. Marin nousi demarien ykkösnimeksi yli 19 000:lla äänellä. Rinteen äänimäärä oli noin 12 000.

– Aina kun saa yli 10 000 ääntä, se on potti, josta pitää olla iloinen ja kiitollinen. Ei meillä ole pitkään aikaan ollut mitään sisäistä tilannetta, vaan yhtenäinen porukka, Rinne kommentoi.

Pitkin talvea gallupkärjessä ollut Sdp jäi lopulta kauas gallupien näyttämistä luvuista, mutta nousi 17,7 prosentilla ja 40 paikalla eduskunnan suurimmaksi puolueeksi. Perussuomalaisilla on 39 ja kokoomuksella 38 paikkaa.

Tulos tarkoittaa, että demarien puheenjohtaja Antti Rinne aloittaa hallitustunnustelut ja on vahvin kandidaatti pääministeriksi.

Kun yhdelläkään puolueella ei ole kunnon etulyöntiasemaa, hallituksen kasaamisesta tulee työläs ja pitkä prosessi. Rinteellä oli silti valmiina konkreettisia vaatimuksia, joista Sdp ei luovu.

– Hoitajamitoitus ja hoitotakuu tulee kirjata lakiin, ja aktiivimallin leikkuri on purettava. Myös eläkeläisten toimeentuloa on kohennettava. Asiakysymykset ratkaisevat, mutta arvopohjakin on tärkeä. Henkilökohtaisesti omat arvoni ovat hyvin kaukana esimerkiksi Perussuomalaisten puheenjohtajan Jussi Halla-ahon arvoista.

Muiden puolueiden tulokset ja etenkin keskustan romahdus selittyvät Rinteestä pitkälti yleiseurooppalaisella kehityksellä.

– Populistiset liikkeet valtaavat alaa, puoluekenttä pirstoutuu ja liikkuvia äänestäjiä on yhä enemmän. En usko, että yksikään puolue saa enää Suomessa 22–25 prosentin kannatusta, hän sanoi.

Politiikka ei ole pelkkää esiintymistä, mutta Jussi Halla-ahon julkikuva on muuttunut paljon entisestä takakireästä ääri-introvertistä. Se ei tarkoita, että Perussuomalaisten johtajan arvot olisivat muuttuneet:

– Meille ratkaisevia kysymyksiä hallitustunnusteluissa ovat kireämpi maahanmuuttopolitiikka, realistinen ilmastopolitiikka ja tiukka talouskuri. Vaalituloksen ratkaisi osaltamme ennen kaikkea se, että ihmiset lähtivät äänestämään eivätkä jääneet kotiin, Halla-aho kommentoi.

Hän kiisti, että loppua kohden kiihtynyt suomalaisten osuuden vähättely ilmastomuutoksen torjunnassa olisi ollut vaalitaktiikkaa yhden asian eli maahanmuuton vastustamisen puolueelta.

– Kyllä ilmastopolitiikka on koko ajan ollut linjassa ajamamme energiapolitiikan ja suomalaisen työn turvaamisen kanssa.

Hallitustunnusteluista Halla-aho kertasi, että Vasemmistoliiton ja vihreiden kanssa on hyvin vaikeaa löytää yhteistä pohjaa.

– Toisaalta asiakysymykset ratkaisevat, ja niissä esimerkiksi turvallisuuspoliittiset linjauksemme ovat lähes yksi yhteen vihreiden kanssa, hän huomautti.

Vaali-iltana Halla-aho totesi, että keskustan ja Juha Sipilän tulisi vetää kaikkien aikojen romahduksesta johtopäätökset.

Mitä tarkoitit tällä?

– En nyt muista tarkkaa asiayhteyttä, mutta varmaan sitä, että porvaripuolueiden eli keskustan ja kokoomuksen tulisi siirtyä enemmän meidän linjoillemme.

Maan äänikuninkaaksi (30 527) noussut Halla-aho oli haluton keskustelemaan hurjasta henkilökohtaisesta potistaan.

– Ei sillä ole niin merkitystä, mutta pääministeriksi olen käytettävissä.

Kolmanneksi yltäneen kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo korosti torjuntavoittoa hallitusvastuun jäljiltä sekä uuden poliittisen tilanteen merkitystä.

– Kannatus hajaantuu eikä voida enää puhua suurista puolueista. Perussuomalaisten nousu oli odotettavissa, mutta minulle oli silti pieni yllätys, että äänet jakautuivat noin tasan. Kenelläkään ei ole selkeää vahvaa mandaattia, jolloin todella kysytään neuvottelutaitoja ja hallitusohjelma korostuu entisestään, hän sanoi.

Orpon mukaan kokoomus menestyi vaaleissa ajamalla tiukkaa talouspolitiikkaa ja toisaalta avointa, suvaitsevaista ja kansainvälistä yhteiskuntaa; ne ovat tärkeitä asioita myös hallitustunnusteluissa.

– Meille isoja asioita ovat aktiivinen EU- ja eurojäsenyys, kansainvälisen yhteisön pelisäännöt ja velkaantumisen hillitseminen – ja se, että ihmisarvo on jakamaton ja kuuluu kaikille, Orpo linjasi.

Hän ei halunnut nimetä suosikkeja hallituskumppaneiksi tai rajata ketään ulos, mutta sanoi kaipaavansa ”uudistusvoimaista ja eteenpäin katsovaa” hallitusta.

Tarkoittaako tämä työelämää, sen sopimuskäytäntöjä ja pyrkimyksiä heikentää esimerkiksi yleissitovuutta?

– Yleisesti uudistusvoimia, Orpo kiersi.

Puheenjohtaja sai Varsinais-Suomesta noin 10 000 ääntä. Orpoa ei ole ainakaan avoimesti haastettu kokoomuksen johdossa, mutta äänimäärä on puolet pienempi kuin varapuheenjohtajalla, raketin lailla nousseella Antti Häkkäsellä.

– Oma äänimäärä on samaa tasoa kuin edellisvaaleissa, ja olen ihan tyytyväinen. Pääministeriys on sellainen asia, jota katsotaan vasta neuvotteluissa, Orpo kuittasi.

Eduskuntaryhmät valitsevat jo torstaina hallitustunnustelijan, joka on suurimman eduskuntapuolueen puheenjohtaja eli Sdp:n Antti Rinne.

Rinne on esittänyt toiveenaan, että uusi hallitus olisi koossa toukokuun loppuun mennessä. Uusi eduskunta järjestäytyy virallisesti 24. huhtikuuta.