Aku Louhimies on levollinen. Paljon levollisempi kuin tavatessamme lokakuun puolivälissä, kun uusi Tuntematon sotilas oli ensimmäisessä tuotantoryhmänäytöksessään Helsingin Tennispalatsissa.
Murskaavat taloudelliset paineet ovat nyt hellittäneet atleettisen miehen harteilta. Kolmas filmatisointi Väinö Linnan kansan rakastamasta romaanista on osoittautunut miljoonien eurojen jättimenestykseksi. Kuusi ja puoli miljoonaa euroa maksanut, 180-minuuttinen Tuntematon sotilas on täyttänyt tekijöidensä taloudelliset odotukset, ja jopa ylittänyt ne.
– Olen valtavan onnellinen siitä, että niin monet suomalaiset ovat ottaneet elokuvamme omakseen. Kaikkien tuotantoryhmässä mukana olleiden ja vapaaehtoisten työ on ollut arvokasta, ja haluan kiittää heitä kaikkia siitä erikseen. Tuntematon sotilas on tuhansien ihmisten väsymättömän yhteistyön summa. Tunnen suurta kiitollisuutta siitä, että olen saanut tehdä näin vaikutusvaltaisen elokuvan ja myötäelänyt kaikkia sen eri vaiheita, Louhimies huokaa.
Tuhannet ja taas tuhannet suomalaiset elokuvissakävijät ovat ylistäneet elokuvaa, sen hienoja näyttelijäsuorituksia ja yhteiskunnallista painoarvoa. Uutta Tuntematonta voi monessakin mielessä verrata 20 vuotta sitten ilmestyneeseen James Cameronin Titanic-elokuvaan, joka sekin sai valtavat yleisömassat liikkeelle, nuorista eläkeläisiin.
Tuntematonta on kiitetty vuolaasti tupailloissa, työpaikkaruokaloissa ja sosiaalisissa medioissa. Historiallinen miljoonan katsojan rajapyykin saavuttaminen on vain ajan kysymys. Perjantaihin 26.1. mennessä elokuvan oli nähnyt 984 484 katsojaa.
Suomi 100 -juhlavuoden itsenäisyyspäivän vierailu Presidentinlinnassa oli Aku Louhimiehelle ikimuistoinen kokemus.
– Hämmästyin, miten itsenäisyyspäivänä Tuntematon sotilas tuntui ylittävän ja jopa yhdistävän eri puoluerajat. Eri puolueiden kansanedustajat ja ministerit kävivät vuorotellen kiittelemässä elokuvaa minulle. Esimerkiksi perhe- ja peruspalveluministeri tuli sanomaan, että olipa vaikuttava elokuva. Tuntuu tietysti tavattoman hienolta, että poliittisella tasollakin elokuvamme on noteerattu niin laajalti.
Aku Louhimieheltä on usein kysytty, miksi hän halusi ohjata juuri Tuntemattoman uudelleen. Miksei jotain toista suomalaista merkkiteosta?
Useimmiten hän on joutunut toteamaan, ettei vastaaviin kunnianhimoisiin elokuvahankkeisiin saa rahoitusta. Näin isoja elokuvia pääsee tekemään Suomessa hyvin harvoin, ja silloin aiheiden täytyy olla yleisesti tunnettuja.
– Siksi minulle oli erittäin tärkeää, että kaikki uutta Tuntematonta rahoittamaan lähteneet tahot tietäisivät tarkkaan, mihin he lähtisivät mukaan. Se ei tietenkään vähentänyt hankkeeseen liittyviä paineita.
Louhimies tiesi, että hänen on pakko onnistua.
– Kerroin kaikille asianomaisille suoraan, että haluan tehdä mahdollisimman realistisen tulkinnan. En halunnut lähteä luomaan mitään sankaritarinaa tai poliittista tilintekoa. Halusin, että uusi Tuntematon olisi historiallisesti mahdollisimman totuudenmukainen.
Totuudenmukaisuudesta Louhimiehen Tuntematonta onkin kiitelty. Sota ei ole siinä leikkiä eikä latteita sutkautuksia. Se traumatisoi ja pelottaa. Elokuva saa katsojan itkemään henkilöhahmojen puolesta ja välittämään heidän kohtaloistaan.
Louhimies nostaakin taustalta esiin puolustusvoimien everstiluutnantti Juha Mälkin luentojen merkitystä elokuvan tuotantoryhmälle ja näyttelijöille. Mälkin laaja tietämys sodankäynnin psykologiasta ja sodan traumaattisista vaikutuksista oli ohjaajan mukaan korvaamattoman tärkeää, kun näyttelijät valmistautuivat henkisesti rooleihinsa.
– Oli ensisijaisen tärkeää kuvata valkokankaalla sitä kuolemanpelkoa, jota jokainen sotilas varmasti tuntee, kun häntä kohti ammutaan. Juha Mälkki kertoi meille, miten sotilaat käsittelevät pelkoa eri tavoin. Jotkut paremmin kuin toiset. Kyllä Rokan Anttikin pelkää, vaikka hän ei sitä näytäkään samalla tavoin ulospäin kuin muut.
Louhimies sanoo, että elämän vaaliminen on läsnä jokaisessa Tuntemattoman sotilaan hahmossa.
– Halusin näyttää, kuinka hauras ihmiselämä on. Ja kuinka nopeasti se voi sammua.
Miksi halusit ohjata kolmannen filmatisoinnin juuri kaikkien suomalaisten tuntemasta romaaniklassikosta?
Jäänsinisissä silmissä välähtää poikamainen välke.
– Uusi Tuntematon sotilas on ollut minulle henkilökohtainen haave jo vuosikausia. Kuten niin monet pojat, minäkin luin Väinö Linnan romaanin yläasteella. Unelma Tuntemattoman ohjaamisesta syntyi jo kauan ennen kuin minusta tuli elokuvaohjaaja.
Louhimiehen mielestä harva teos kuvaa suomalaisuutta niin tarkasti kuin Tuntematon.
– Sen ikoniset henkilöhahmot, joista me suomalaiset välitämme niin paljon, olivat minulle elintärkeä kipinä. Samoin se, että saisin kerrankin tehdä modernin sotaelokuvan kunnollisilla tuotantoresursseilla, Louhimies sanoo.
Kansallisen suurelokuvan valmistuminen oli poikkeuksellisen vaativa ja pitkä tuotantoprosessi. Se verotti aikaa kaikkien perhe-elämältä, myös Louhimieheltä. Nyt on aika korjata menetettyä aikaa.
– Kaksi pienempää lastani asuvat yhä kotona. Hekin ovat kokeneet, että isä on tehnyt jotain todella tärkeää ja panostanut siihen todella paljon. Tämä projekti on verottanut paljon myös perhe- ja ystävyyssuhteiltani.
Elokuvan valmistuttua Louhimies on voinut olla enemmän perheensä kanssa, ja ennen kaikkea läsnä isänä.
– Olemme pelanneet korttia enemmän kuin pitkään aikaan. Lapsuuteni kesämökkireissuilla Pieksämäen maalaiskunnassa, Vanajan kylässä pelasin paljon korttipeliä nimeltä marjapussi. Kaksi sotaveteraaneina ollutta setääni, Martti ja Viljo opettivat minulle sen. Olen nyt opettanut pelin myös lapsilleni.
Teksti Juhani Nurmi
Lue myös:
