Portaikossa ehtii nousta vain muutaman askelman, kun kuumuus iskee. Aurinkoinen kesäpäivä on paahtanut Bengtskärin majakan paksuja graniitti- ja tiiliseiniä, ja niiden sisällä kohoava kierreportaikko huokuu hellettä.

Mutta matkalla ylös on hauska pysähdellä kurkkimaan alas ja mietti­mään vaikka sitä, millainen tuulen­ujellus täällä Saaristomerellä mahtaa olla ­syysmyrskyllä. Kun lopulta kapuaa 252 portaasta viimeiset ja pääsee huipulle, rinnasta kumpuaa huoahdus. Oijoi tätä näkymää!

Majakan valohuone tuntuu täyttyvän auringonsäteistä, ja suurista ikkunoista voi ihailla merimaisemaa joka suuntaan kilometrikaupalla.

Vuonna 1906 Bengtskärin kallioluodolle rakennettu majakka tunnetaan Suomessa laajasti, onhan se noin 46 metrin mitallaan Pohjoismaiden korkein majakka. Paikka on kuuluisa myös sotahistoriastaan. Merkittävin yhteenotto oli toisessa maailmansodassa vuonna 1941 käyty Bengtskärin taistelu. Lähitaistelussa ja sen jälkeisissä pommituksissa kuoli 32 suomalaista sotilasta ja vielä useampia venäläisiä (heidän määrästään ei ole tarkkaa tietoa).

Vaikka kallioluoto on melko pieni ja karu, käynti Bengtskärillä tekee suuren vaikutuksen. Saareen ei noin vain tullakaan: niin yhteysaluksen kuin muiden veneilijöiden käynnit riippuvat säästä. Tämä on Suomen eteläisin asuttu paikka ja Saaristomeren uloin luoto, ja aallokko voi estää rantautumisen muulloinkin kuin myrskykeleillä.

Majakkaa on kiinnostavaa tutkia. Sen sisältä löytyy pikku museoksi tehty entisen majakanvartijan koti aitoine kalusteineen sekä sotahistoriallinen näyttely. 1990-luvulta lähtien majakka on ollut kesäisin matkailukäytössä, ja vaikka seitsemän huoneen majoitustilat ovat yksinkertaiset, ne varataan usein loppuun jo keväällä. Saarella käy paljon opiskelijoita ja tutkijoita, sillä Turun yliopistosäätiön omistamassa majakassa ja sen ympäristössä pidetään työpajoja ja kunnostus­töitä. ­Lintuharrastajat tulevat tänne erityisesti keväisin haahkoja seuraamaan.

Saarelle pääsyyn myydään monenlaisia paketteja, joihin voi kuulua kuljetusten lisäksi pääsylippu, ruokailua ja ohjelmaa. Pelkkä pääsylippu maksaa aikuiselta 9 euroa, ja tuloja käytetään paikan ylläpitoon. Majoittujille myydään ensi­sijaisesti täysihoitopaketteja kuljetuksineen, saunoineen ja monine aterioineen (alkaen 284 euroa/henkilö, bengtskar.fi), sillä saareen ei voi jäädä yöksi omalla veneellä.

Näköetäisyydellä Bengtskäristä on useita muita saaria, joista erityisen kiinnostava on Örö. Se oli yli sadan vuoden ajan yleisöltä suljettu puolustusvoimien linnakesaari, kunnes se vuonna 2015 avattiin kaikille tutustuttavaksi. Sinne pääsee helposti maksullisilla yhteysaluksilla Kemiönsaaren ­Kas­näsistä, ja saareen on vapaa pääsy.

Örössä riittää tutkittavaa vaikka pariksi päiväksikin, ja saarta on mukava koluta kävellen tai matkailukeskuksesta vuokrattavalla pyörällä. Merkittyjä reittejä on yli kymmenen kilometriä. Niillä voi bongata esimerkiksi vankan Obuhov-­tykin siltä ajalta, kun saari oli osa Venäjän puolustusta, sekä eri aikoina rakennettuja linnakkeita.

Mieleenpainuva on myös paikan luonto niittyineen, metsineen ja kallioineen. Örössä on ollut vuosisatojen ajan lähisaarten asukkaiden lehmiä laiduntamassa, ja nykyäänkin siellä pidetään Ylämaan karjaa ja lampaita syömässä runsasta kasvillisuutta. Saari suorastaan houkuttelee pysähtelemään näkymien äärelle ja ihastelemaan vaikka perhosten lentoa – niitä on arvioitu elävän täällä yli 1600 eri lajia.

Puolustushistoriaa avataan näyttelyssä, ja kasarmi­alueita on kunnostettu. Örössä voi yöpyä kesällä telttailualueella, ja tarjolla on hotelli- ja mökkimajoitusta sekä maukasta ravintola­ruokaa. Majoitushinnat vaihtelevat yöpymisen pituuden ja sesongin mukaan: Edullisinta on hostellitason yhteishuoneessa (35 euroa/peti). Mökit ja hotellihuoneet ovat mantereen hinnoissa (130-300 euroa yö, visitoro.fi).

Jos Bengtskär on kuin kesäisen saaristoaterian väkevä alkuruoka ja Örö runsas, herkullinen pääruoka, makea jälkipala löytyy Högsårasta.

Kemiönsaaren läntisen saariston pieni idylli on helppo kokea muutamassa tunnissa, mutta moni kävijä huomaa haaveilevansa pidemmästäkin oleilusta. Högsåraan ei kannata tulla, jos unelmoi elämänmuutoksesta maaseudun rauhaan: silloin täältä ei taatusti kykene riuhtaisemaan itseään irti.

Högsåralla on pitkä historia luotsikylänä, ja vanhimmat säilyneet rakennukset ovat 1700-luvulta. Monet paikan perheistä oli Kustaa Vaasan aikaan ja sen jälkeen vapautettu veroista, koska luotsit ohjasivat kruunun laivoja saariston karikkojen ohi.

Lautalla mantereelta saavuttua kannattaa lähteä kuljeskelemaan saaren eri puolille. Tie vie esimerkiksi Keisarinsatamana tunnettuun lahteen, joka sai nimensä siitä, että Venäjän suuriruhtinas Aleksanteri III vietti täällä 1800-luvun lopulla kesiä hoviväkineen. Historiasta kertoo pieni Jung­fru­­sundin museo, ja nähtäviin paikkoihin kuuluu Sand­vikin hiekkaranta. Se on telttailu- ja tulipaikkoineen ­Saaristomeren ­kansallispuiston retkeilijöiden suosiossa.

Vierasvenesatamasta löytyy mukava Rumpan Bar istuskeluun, mutta Högsåran tähtikohde ruokien ja juomisen saralla on Farmors Café. Kesäravintolan maine on kiirinyt kauas, ja sesongin aikaan jokainen pöytä täyttyy (varaa etu­käteen: farmorscafe.fi). Kakut ja suolaiset herkut nautitaan ulkopöydissä tai katosten suojassa, ja tunnelma vanhaan luotsi­taloon tehdyn ravintolan pihapiirissä on lämmin. Majoitusta saarella löytyy Pensionaatti-leirikeskuksesta ja Farmors Cafén pitämästä Villa Ceciliasta (hogsara.eu).

Jos kesäkulkijalla on kiire, sekä Bengtskärin, Örön että Högsåran voi kokea yhdessä pitkässä päivässä, kun yhdistelee vene- ja lauttakyytejä Kemiönsaaresta. Mutta parasta olisi suoda niille yhteensä ainakin muutama päivä. Kemiönsaarelta ja sen seudulta löytyy muutakin katsottavaa vaikka viikoksi, kuten Söderlångvikin kartano, Rosalan viikinkikeskus ja Taalintehdas ruukinmuseoineen (visitkimitoon.fi).

Autolla liikkuvalle yksi tukikohta Kemiönsaarella löytyy Västanfjärdistä. Siellä on vanha Brännbodan koulu, johon on tehty b&b-majoituspaikka Kansakoulu. Huoneet ovat arkisen kotoisia, ja ruoka on maukasta. Majatalon rentous vaikuttaa ulottuvan myös sen palveluihin (varauksia on asiakkaiden mukaan hukkunut), mutta paikka on edullisemmasta päästä alueella.

Ja itse saarikierros painuu taatusti sydämeen.