Marraskuussa 2015 Juupajoella Pirkanmaalla satoi lyhyessä ajassa yli 40 senttiä lunta. Lumen paino katkoi puita ja kaatoi niitä sähkölinjoille. Seurasi sähkökatko, jonka vuoksi alueen tukiasemat lakkasivat toimimasta.

Puhelimilla ei voinut soittaa, ja kunnan internetsivut olivat kaatuneet. Paikallisilla huoltoasemilla ei voinut tankata. Vanhainkoti alkoi kylmetä, koska kaukolämmitysverkko lakkasi toimimasta.

Vanhainkodin evakuointiin valmistauduttiin, kunnes sähköyhtiö sai tuotua paikalle varavoimakoneen. Vesilaitokselle oli hankittu jo aikaisemmin kone, jonka avulla kuntalaiset saivat vettä koko häiriötilanteen ajan. Jätevettä jouduttiin juoksuttamaan ojiin, koska pumppausasemat eivät toimineet.

Hätätilanteita varten kodeissa pitäisi olla kolmen vuorokauden kotivara. Se sisältää ruokaa, juomaa ja tiettyjä välineitä selviytymiseen.

Uudempi käsite on 72 tuntia. Se on viranomaisten ja järjestöjen varautumissuositus kodeille. Kotivaran lisäksi kansalaiselle neuvotaan tietoja ja taitoja, joita hädän hetkellä tarvitaan kolmeksi vuorokaudeksi.

Tärkeitä välineitä ovat paristoilla toimiva radio, taskulamppu, paristot, varalaturi puhelimelle, retkikeitin, tulitikut, käteinen raha, lääkkeet ja joditabletit.

Miksi pitää olla paristoradio?

– Laajassa sähkökatkossa tukiasemat lopettavat toimintansa muutaman tunnin kuluttua, jolloin esimerkiksi 4G-yhteydet eivät toimi. FM-radio toimii. Viranomaiset lähettävät vaaratiedotteita ja ohjeita myös radioon tukeutuen, sanoo va. tutkimuspäällikkö Heikki Laurikainen Suomen pelastusalan keskusjärjestöstä.

Niinpä pitää etsiä Radio Suomen tai paikallisradion kanava ja kuunnella uutisia ja neuvoja. Huhuihin ei pidä uskoa, eikä niitä pidä levittää itse.

– Kannattaa miettiä, mihin tietolähteisiin uskoo ja mitä linkkejä jakaa eteenpäin sosiaalisessa mediassa, Laurikainen sanoo.

–  Teimme tarkan listan, koska ihmiset pyysivät sitä. Kotivaran ravintoainesisällöt on laskettu huolellisesti ja kokonaisuus on ravitsemuksellisesti hyvä tavallisille ihmisille, Marttaliiton kehittämispäällikkö Kaisa Härmälä sanoo.

Kotivara ei tarkoita sitä, että varastossa pidetään laatikkoa, johon ruokatarvikkeet on säilötty odottamaan kriisiä.

– Eikä ruokien tarvitse olla juuri samoja kuin tällä listalla. Syödään sitä mitä normaalistikin syödään, mutta pidetään huoli, että sitä on kolmen päivän verran, Härmälä sanoo.

Vuonna 2014 Rovaniemellä testattiin kantaverkon häiriön korjaamista Valve-harjoituksessa. Harjoitus alkoi kuvitteellisella laajalla kantaverkon häiriöllä, joka johti sähköjen todelliseen katkeamiseen.

Kokeilu oli lopetettava kesken, koska vakaaseen tilanteeseen ei päästy riittävän nopeasti. Harjoitus pitkittyi yli suunnitellun ajan.

Kanta- eli runkoverkko on sähkön siirron valtakunnallinen suurjänniteverkko, johon on yhdistetty sähköä tuottavat suuret voimalaitokset, kuten ydinvoimalat. Kantaverkon kautta ajetaan virtaa myös Venäjältä, Virosta, Ruotsista ja Norjasta.

Koko kantaverkon romahtamista seuraisi jättimäinen hälytystila. Samalla sammuisivat sähköt koko Pohjolasta. Kantaverkon kaatuminen on erittäin epätodennäköistä. Jos niin tapahtuisi, korjaaminen kestäisi vähintään useita päiviä.

Koska kantaverkko muodostaa useita silmukoita, häiriö olisi mahdollisempi yhdellä silmukan välillä. Sitäkin varten on rakennettu varajärjestelmiä. Jos varajärjestelmäkin pettäisi, esimerkiksi pääkaupunkiseudulle sähköt saataisiin takaisin kahdessa kolmessa tunnissa, mutta monilla muilla alueilla se voisi kestää kymmenisen tuntia.

Myrskyt, tuuli, lumisateet ja jääkuormat tuottavat Suomessa sähkökatkoja joka vuosi. Myrskyjä ja kovia lumisateita riittää jatkossakin ilmaston muuttuessa ailahtelevammaksi.

Tämän vuosituhannen alusta muistetaan Pyry- ja Janika-myrskyt syksyltä 2001. Ne katkaisivat sähköt 800 000 suomalaiskodista Pirkanmaan, Hämeen, Uudenmaan, Pohjanmaan, Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueella.

Kymmenen vuotta myöhemmin iskivät myrskyt Tapani ja Hannu. Tapanin tulo toisena joulupäivänä oli Ilmatieteen laitoksen tiedossa ennakolta, mutta se ei estänyt sähkötolppien kaatumista tai puiden luhistumista voimalinjojen päälle.

Pirkanmaalla osa pelastuslaitoksen autoista hyytyi, koska huoltoasemien pumput eivät nostaneet polttoainetta maanalaisista säiliöistä ilman sähköä. Pian viranomaisten Virve-puhelinverkko kaatui.

Kansan matkapuhelimia pimeni. Pahimmissa paikoissa sähköt puuttuivat yli viikon ajan. Tapanin ja Hannun takia 300 000 kotia vietti joulunjatkoa sähköttä ainakin hetken.

Sairaaloiden varavirtajärjestelmät tuottaisivat sähköä kriittisten toimintojen ylläpitoon. Myös Yleisradiolla on varajärjestelmiä. Sähkökatko vaikuttaa välittömästi myös vesilaitosten toimintaan.

Kuluvan vuoden maaliskuu oli ensimmäisten viikkojen ajan vielä normaaliaikaa ennen poikkeusoloja. Sähkönkulutus on säännönmukaisesti kotimaista tuotantoa merkittävästi suurempaa. Lähde: Fingrid. Graafi: Juuso Koponen.

Sähkökatko ei välttämättä heti katkaise veden tuloa hanasta. Miten pian vesi loppuu, riippuu muun muassa siitä, onko omalla vesilaitoksella varavoimaa ja sille polttoainetta. Vesitorneista saa turvaa, mutta tornitkin alkavat ehtyä.

Vettä ei välttämättä ehdi ottaa talteen johdoista. Niinpä kansalaisten pitää turvautua kotivaraksi hankkimiinsa vesilitroihin.

Kun kriisi iskee ja johtoihin ei saada vettä, vesilaitokset alkavat täyttää varasäiliöitään ja organisoida vedenjakelupisteitä. Sen vuoksi jokainen koti tarvitsee kanistereita tai kannellisia ämpäreitä.

Jos hanaveteen olisi päässyt mikrobeja, ensi hätään kansaa kehotettaisiin keittämään juomavetensä.

Vesilaitokset ilmoittavat hätätilanteista asiakkailleen tekstiviestillä, sosiaalisessa mediassa ja omilla verkkosivuillaan. Jos siten ei tavoiteta ihmisiä, tiedotetaan pelastusviranomaisten, radion ja television avulla.

Pelastusalan keskusjärjestön kyselytutkimus vuonna 2019 osoitti, että suomalaiset tuntevat olonsa turvalliseksi. He uskoivat, ettei häiriöitä tule. Erityisesti kaupunkilaiset ovat varautuneet heikosti ruoan ja veden jakeluhäiriöihin.

Puolet arvioi, ettei pärjäisi kolmea päivää ilman juoksevaa vettä.

Myrskyt, tulvat sekä puhelin- ja verkkoliikenteen häiriöt koettiin epätodennäköisiksi. Noin 80 prosentilla vastaajista ei ollut mitään kokemusta häiriötilanteista. Maalla asuvat ovat paremmin varautuneita kuin kaupunkilaiset.

Tulevia kriisejämme voivat olla paitsi sähkö- ja vesikatkot myös laajat metsäpalot ja häiriöt kansainvälisessä ruokahuollossa ja liikenteessä. Ne liittyvät ilmastonmuutoksen kaltaisiin, vaikeasti hallittaviin ilmiöihin ja toisaalta informaatioteknologiaan. Jos sähköt sammuvat ja logistiikkaketjut menevät sekaisin, koko maailma menee sekaisin.

Lähteinä myös haastattelut: valvomopäällikkö Arto Pahkin/Fingrid ja vesihuoltopoolin valmiuspäällikkö Riina Liikanen/Vesilaitosyhdistys.

Päivitetty 27.5. – Julkaistu 18.5.2020