Moni kuluttaja on viime vuosina lukenut sähkölaskunsa toiseen ja kolmanteenkin kertaan – ja raivostunut. Sähkön siirtohintojen nousu on aiheuttanut tilanteen, jossa esimerkiksi harvoin käytetyn kesämökin sähkölaskusta itse sähkön osuus on muutama euro ja siirtomaksun monia kymppejä.

Sähkölaskut tulevat useimmin Carunalta, joka on Suomen suurin sähkönjakelija noin 20 prosentin markkinaosuudellaan. Asema sai alkunsa, kun valtioyhtiö Fortumin sähkönsiirtobisnes myytiin joulukuussa 2013 Suomi Power Networks Oy:lle. Päätöstä ovat jälkikäteen arvostelleet monet poliitikot ja vielä useampi jatkuviin hinnankorotuksiin kypsynyt kuluttaja.

Caruna-yhtiö perustettiin vuonna 2014, kun sähkönsiirtotoiminnoista 80 prosenttia myytiin kansainvälisille sijoittajille. Caruna-konsernin osakkaita ovat ulkomaiset rahastot OMERS Infrastructure (40 prosenttia osakekannasta), First State Investments (30) ja CFS Managed Property Limited (10). Suomalaisosakkaita ovat eläkelaitokset Keva (12,5 prosenttia) ja Elo (7,5).

Tilanteen taustalla on myös lakimuutos ja investointeja. Suomen sähköverkkoyhtiöt velvoitettiin vuonna 2013 parantamaan toimitusvarmuutta, jotta jakelun varmuus paranisi ja pitkiltä sähkökatkoilta vältyttäisiin myrskyissä ja mahdollisissa muissa poikkeusoloissa.

Ohjelman takarajaksi on asetettu vuosi 2028, mutta osa yhtiöistä on saanut uudistuksille jatkoaikaa vuoteen 2036. Suuren osan investoinneista muodostaa vanhojen ilmajohtojen vaihto maan alla kulkeviin kaapeleihin sekä sähkölinjojen siirto metsistä esimerkiksi teiden varsille tai pelloille.

Työ- ja elinkeinoministeriö tilasi hiljattain selvityksen sähkön toimintavarmuusvaatimuksista, verkkoinvestoinneista ja niiden vaikutuksista siirtohintoihin. Professori Jarmo Partasen selvitys luovutettiin asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikaiselle (kesk) marraskuun lopulla.

Sen mukaan vaatimusten edellyttämät verkkoinvestoinnit ovat nostaneet ja nostavat yhtiöille sallittuja liikevaihtoja. Kuluttajille tämä näkyy siirtohintojen nousuna. Selvityksen mukaan siirtohinnan osuus sähkön kokonaishinnasta on nyt noin kolmasosa.

Valvontamallin sallima verkkoyhtiöiden liikevaihtojen muutos vuosina 2016–28 on 10–40 prosenttia ”alueellisista olosuhteista ja taloudellisesta kehityksestä riippuen”.

Liikevaihdon muutos on käytännössä sama asia kuin sähkön siirtohintoihin kohdistuva nousupaine, eli muutos on siirretty suoraan kuluttajien laskuun.

– Sähköä käytetään yhä laajemmin paitsi lämmitykseen, myös liikkumiseen, viestintään ja maksamiseen. Sähkön keskeytymätön saanti on varsinkin tulevina vuosikymmeninä yksi digitaalisen ja hiilivapaan yhteiskunnan peruspilareita. Toimitusvarmuuden kehittäminen on siksi elintärkeää yhteiskunnan toimintojen kannalta, professori Partanen korosti tiedotteessa.

Toimitusvarmuuden parantamiseen investoidaan vuoteen 2028 mennessä vajaat kolme miljardia euroa. Samaan aikaan ikääntyvää verkkoa uusitaan noin 6,5 miljardilla eurolla.

Selvitys vahvistaa, että siirtohinnoissa on merkittäviä eroja myös verkkoyhtiöiden välillä. Niitä selittävät muun muassa erot alueiden väestöntiheydessä ja se, että haja-asutusalueella on enemmän ilmajohtoja, joita pitää uudistaa toimitusvarmuuden takaamiseksi kaikissa sääoloissa.

Carunan toimitusjohtaja Tomi Yli-Kyyny on puolustautunut julkisuudessa sillä, että väärä terminologia antaa harhaanjohtavan kuvan sähkölaskun muodostumisesta. Yli-Kyynyä harmittaa, että Suomessa puhutaan nimenomaan sähkönsiirtomaksusta. Toimitusjohtajan mukaan tällöin ei oteta huomioon sähköverkon ylläpidosta ja parantamisesta syntyviä kuluja.

Yli-Kyyny on korostanut myös sitä, että sähköverkkoyhtiöt eivät voi vapaasti määrätä hintojaan. Enimmäishinnat asettaa energiavirasto neljän vuoden jaksoille.

Nyt menossa oleva jakso alkoi vuoden 2016 alussa. Tuolloin Caruna ilmoitti ensin aikovansa korottaa hintojaan kerralla noin 27 prosenttia, mutta laajan arvostelun ja julkisen äläkän jälkeen yhtiö päätyi neuvottelemaan kuluttajaviranomaisen kanssa ja jaksottamaan hinnankorotuksia.

Viimeksi Caruna nosti sähkönsiirrosta kuluttajilta perimiään hintoja heinäkuussa 2018.

Lisää ärtymystä on aiheuttanut se, että Carunan katsotaan välttelevän veroja. Kansalaisjärjestö Finnwatchin lokakuun 2018 lopussa julkaiseman raportin mukaan Suomen valtio menetti yhtiön verokikkailun takia pelkästään viime vuonna arviolta 12 miljoonaa euroa verotuloja.

Carunan verosuunnittelu ei ole laitonta, koska se perustuu niin sanotun tasevapautussäännön hyödyntämiseen. Sääntö tarkoittaa, että yhtiö saa vähentää verotuksessa kaikki korkokulut, mikäli koko konserni on yhtä velkainen kuin Suomessa korkoja verotuksessa vähentävä yhtiö.

Finnwatchin mukaan Caruna on hyödyntänyt sääntöä ajamalla konsernin pääoman miinukselle osakkailta otetuilla lainoilla. Lainoista maksettujen korkojen vuoksi konserni on ollut raskaasti tappiollinen.

Osakkaat käärivät voitot korkotuloina Carunan Suomessa harjoitetusta liiketoiminnasta, mutta Suomen verottaja jää nuolemaan näppejään. Carunan 145 miljoonan euron liikevoitosta Suomeen maksettiin vuonna 2017 yhteisöveroja vain kuusi miljoonaa euroa eli noin neljä prosenttia suhteessa liiketulokseen. Normaalisti voitoista maksetaan 20 prosentin yhteisövero.

Carunan lainakuluja on moitittu liian suuriksi yhtiölle, jolla on monopoliasema omalla toiminta-alueellaan. Pohjimmiltaan kyse on samasta asiasta kuin kohtuuttomiksi katsotuissa hinnankorotuksissa: määräävän markkina-aseman väärinkäytöstä.

Eduskunnassa käsiteltiin viime vuoden lopulla lakiesitystä korkovähennysrajoituksista, joka liittyy EU:n veronkiertodirektiiviin. Oppositio arvosteli hallitusta siitä, että esitys jättäisi porsaanreiän ulkomaisessa omistuksessa oleville yrityksille: ne voivat veroja kiertääkseen ottaa Carunan tapaan lainaa ulkomaisesta emoyhtiöstään suhteettoman korkealla korolla ja vähentää korkomenot sitten verotuksessa.

Verosuunnittelun mahdollistavan lain puutteita on arvosteltu myös eduskunnan ulkopuolella. Elinkeinoelämä kuitenkin lobbaa muutoksia vastaan, eikä Juha Sipilän (kesk) hallitus ole osoittanut mainittavaa halukkuutta puuttua asiaan.

Helpotusta sähkön siirtomaksuihin ei ole luvassa ainakaan maaseudulla eikä haja-asutusalueilla. Sähköverkon uudistukset jatkuvat, ja ne maksavat eniten siellä, missä asukkaita on hyvin vähän.

Myös Carunan hinnoittelua mutkistavat alueelliset erot. Konsernissa on kaksi yhtiötä. Espoossa, Kirkkonummella, Kauniaisissa ja Joensuussa toimiva Caruna Espoo Oy vastaa kaupunkiverkkoalueesta ja Caruna Oy maakunnista.

Yksittäinen yhtiö voi määräysten mukaan asettaa oman hintansa, ja hinnan on oltava sama kaikille yhtiön asiakkaille. Caruna Espoo Oy:n alueella sähkönsiirto on paljon halvempaa kuin Hämeessä, Lounais-Suomessa, Satakunnassa, Pohjanmaalla ja Lapissa toimivan Caruna Oy:n alueella.

Edullisinta on lähes poikkeuksetta tiiviisti rakennetuissa kaupungeissa. Laskun suuruus riippuu myös jakeluyhtiön politiikasta ja omistussuhteista: haetaanko maksimituottoja vai painotetaanko enemmän esimerkiksi pitkäaikaisia asiakassuhteita ja asiakkaiden tasapuolista kohtelua.

Lähteet: Finnwatch, Helsingin Sanomat, Kaleva, Taloussanomat