Miksi en nuku? on kysymys, jonka jokainen uneton on kysynyt itseltään. Yhtä selkeää vastausta ei ole. Kysymyksen esitti itselleen myös unettomuuden kulttuurihistoriaan perehtynyt tutkija ja tietokirjailija Pälvi Rantala. Kirja Valvojat, tutkimusmatka unettomuuden historiaan (Avain 2022) avasi tekijälleenkin unettomuuden laajan kirjon. Valvojia ja valvomista on monenlaista. Joku valvoo pakotettuna, joku huolesta, joku taas ei saa unta kaipaukseltaan ja valvoo rakkauden vuoksi.

– Nukkumisen historiaa katsomalla voikin löytää itsensä jostain kohtaa ja samalla vertaistukea omaan unettomuuteen.

Nykyinen ideaali 8 tunnin katkeamattomista yöunista säännöllisesti samaan aikaan nukuttuna on uusi tapa, sanoo Rantala. Nukkumisen historia tuntee muunkinlaisia rytmejä ja tapoja nukkua. Vaikka unettomuuden tavat ja syyt vaihtelevat, silti vinkit unettomalle ovat usein samanlaisia: muista unihygienia ja ota tarvittaessa unilääkkeet.

Unihygienialla on pitkä historia ja siihen liittyy paljon hyvää. Puhtauden lisääntymisen myötä tautien määrä on vähentynyt ja kuolleisuus laskenut. Samalla unihygieniakeskustelu on ollut normatiivinen ohjeistus, jossa hyvin toimeentulevat, he joilla asiat ovat hyvin, kertoivat muille, miten tulee elää. Kaikilla ei ole edes makuuhuonetta, jota tuulettaa, muistuttaa Rantala.

Unilääkkeet ovat hyvä apu, tarpeellisiakin, mutta automaattivastaus unettomalle ne eivät saisi olla. Lääketieteen lisäksi tarvitaan yhteiskunnallinen ja sosiaalinen katse unettomuuteen, sanoo Rantala. Koronapandemian tuoman etätyön myötä moni koki voivansa nukkua paremmin. Rakenteiden muuttaminen on vaikeaa, mutta jos meillä on jatkuva stressi työelämästä, sille pitäisi voida tehdä jotain.

– Sen sijaan, että kysytään, miksi yksilö ei nuku, toivoisin, että yhteiskuntatieteilijät tarttuisivat tutkimuksen keinoin siihen, miksi unettomuus on niin yleistä.

Tämän ajan vitsauksena unelle pidetään kiireistä elämänrytmiä ja kiinnittymistämme älypuhelimeen. Kännykän sininen valo vähentää pimeähormoni melatoniinin tuotantoa aivoissa ja siten vaikeuttaa nukahtamista. Some, puhelimet ja tietokoneet ovat kuitenkin suhteellisen tuore asia, sanoo Rantala.

– Samantyyppisiä keskustelua koko ajan kiihtyvästä elämänrytmistä ja sähkövalon vaikutuksesta uneen käytiin jo 1800-luvulla.

Keskustelua unettomuudesta ja valvomisesta Se Avun Kysymyspodcast: Miksi et nuku, tutkija Pälvi Rantala?