Ukrainalainen Viktor Pylypenko, 35, lähti sotaan 2014 suoraan Maidanin mielenosoituksista. Venäjämielistä vanhaa hallintoa vastustaneesta aktivistista on tullut rintamalla ukrainalaisten seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen keulakuva ja äänitorvi.

Homoseksuaalisuudestaan Pylypenko on puhunut avoimesti lähes koko sotilasuransa ajan. Vapaa-ajallaan hän johtaa järjestöä, joka kantaa nimeä Військові ЛГБТ та наші союзники – Ukrainian LGBT Soldiers and our Allies (Ukrainalaisten LGBT-sotilaiden ja heidän liittolaistensa etujärjestö).

Venäläiset ovat luvanneet kersantti Pylypenkon päästä. Hän kuuluu 72. mekanisoituun jalkaväkiprikaatiin, joka tunnetaan nimellä ”Mustat zaporezhinalaiset."

Ennen sotaa Pylypenko työskenteli tulkkina Yhdistyneissä Arabiemiraateissa, jonne hänellä olisi ollut mahdollisuus palata. Plypenko valitsi kiväärin – ja isänmaan.

Itä-Ukrainan separatisteja vastaan käydyn sodan muututtua jäätyneeksi konfliktiksi Viktor Pylypenko tuli ulos kaapista.

– Halusin puolustaa eurooppalaista Ukrainaa. Maa-alueissa ei mielestäni ole mitään pyhää, mutta halusin puolustaa eurooppalaisia arvoja, Pylypenko kertoo vuonna 2018 perustamansa järjestön sivuilla.

– Muutama yksikköni miehistä esitti homofobisia kommentteja, kun tulin ulos kaapista, mutta valtaosa ei joko reagoinut mitenkään tai jopa kannusti.

– Rintamalla ei ole mitään merkitystä, mitä tai millainen olet siviilissä. Jos olet hyvä sotilas ja luotettava aseveli, vain sillä on merkitystä.

LGBTQ-veteraanien Facebook-ryhmässä on yli 1 300 jäsentä. Siviilissä he taistelevat tasa-arvoisen avioliittolain ja seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksien tunnustamisen puolesta, rintamalla taas venäläisiä hyökkääjiä vastaan.

Sateenkaarisotilaiden tunnus on armeijan vihreä yksisarvinen, joka on ommeltu univormun hihaan.

Yksisarvisosastolla on omia taisteluryhmiään eri tavoin suuntautuneille. Achilles-veljeskunnassa on 60 homo- ja biseksuaalia miestä. Asesiskoissa on 15 naispuolista taistelijaa. Lisäksi on pieni ryhmä transsukupuolisille sotilaille, joista yksi on kertonut taistelevansa rintamalla miehenä ja jatkavansa sukupuolenkorjausprosessiaan sodan jälkeen.

Kansainvälisissä tiedotusvälineissä on kerrottu koskettavia tarinoita pariskunnista, joilla ei ole ollut minkäänlaista asekoulutusta, ja jotka lähtevät sotilaskoulutuksen jälkeen rintamalle yhdessä.

Moni sateenkaarisotilas on myös menettänyt sodassa puolisonsa. Yksi heistä on Donbasista kotoisin oleva Vasyl Davydenko, 41-vuotias juristi, jonka puoliso Arsen kaatui vuonna 2014 Luhanskissa.

Pylypenkon jälkeen toisena gay-sotaveteraanina julkisesti kaapista tullut Davydov joutui kotinsa lähellä viiden miehen pahoinpitelemäksi, kun hän oli vielä toipumassa haavoittumisestaan. Davydovia yritettiin myös ennen kaapista tuloaan kiristää hänen sukupuolisella suuntautumisellaan, joka johti siihen, että hän päätti tunnustautua julkihomoksi.

Osaston taistelutahdosta ja -moraalista kertoo sekin, että porukka oli puolustamassa Mariupolia, jossa tehtiin ammusten loppumiseen saakka ankaraa vastarintaa hyökkääjille.

– Monet äärioikeistolaiset ja konservatiiviset ukrainalaiset ovat joutuneet muuttamaan asenteitaan, kun ovat olleet kanssamme etulinjassa taistelemassa. Olemme todistaneet olevamme sotilaita muiden joukossa, ja vain sillä on sodassa merkitystä, Davydov sanoo.

21-vuotias Pasha lähti rintamalle kumppaninsa Vladislavin kanssa.

– Me taistelemme sen puolesta, että yhteiskunnassamme tasa-arvo lisääntyisi ja saisimme samat oikeudet kuin muutkin, Pasha kertoo kotisivuillaan ja France24-TV-kanavalle..

Nykyinen ukrainalainen avioliittolain tulkinta tarkoittaa käytännössä sitä, jos Pasha haavoittuisi sotatoimissa, Vladislav ei pääsisi edes sairaalaan katsomaan häntä – tämä etuoikeus on sallittu vain perheenjäsenille.

– En ole kohdannut armeijassa homofobisia reaktioita, Pasha sanoo, vaikka tietääkin, että ennakkoluulot sukupuolisia vähemmistöryhmiä kohtaan istuvat edelleen lujassa Ukrainassa.

– Ehkä se, että olemme rintamalla taistelemassa, muuttaa asenteita avoimemmiksi.

Nykyinen Ukrainan laki ei salli samaa sukupuolta olevien keskinäisiä avioliittoja tai edes virallistettuja parisuhteita. Tätä murehtii muun muassa Olexander, 23, jonka vanhemmat eivät tiedä hänen sukupuolisesta suuntauksestaan tai poikaystävästään.

– Kun pääsen kotiin, kerron hänestä äidilleni, kaavailee Oleksandr, joka toimii etulinjassa lääkintämiehenä.

Jos vakituisessa parisuhteessa elävä LGBTQ-taistelija kaatuu, puolustusministeriö ilmoittaa turmasta vain lähisukulaisille, ei puolisolle. Käytännössä se tarkoittaa, että ruumis toimitetaan perheelle, ei puolisolle.

Samaa sukupuolta olevalle puolisolle ei edes ilmoiteta mahdollisesta kuolemasta. Tämä on yksi syy sille, miksi sateenkaarisotilaat haluavat taistella yhtenäisenä joukkona, jolloin yhteydenpito kotirintamalle varmistuu, jos turma kohtaa.

Presidentti Volodymyr Zelenskyi on pyytänyt hallintoaan valmistelemaan ja tutkimaan tasa-arvoista avioliittolakia, jonka toteutus ei ole mahdollinen vielä sotatoimien jatkuessa. Lakiuudistuksen pohjana on kansalaisaloite, jonka allekirjoitti yli 28 000 ihmistä. Ukrainassa yli 25 000 nimeä keränneet kansalaisaloitteet menevät suoraan presidentin harkintaan.

Sanotaan, että politiikassa ja sodassa syntyy kummallisia parisuhteita. Eräs Ukrainan erikoisimmista oli se, kun Kiovan Pride-tapahtuman taustayhteisö lahjoitti merkittävän summan rahaa Mariupolia puolustaneelle Azov-prikaatille, joka tunnetaan äärioikeistolaisista jäsenistään, ja jolla on historiaa sukupuolivähemmistöjen ja etnisten vähemmistöjen vainosta.

– Ukrainalaiset ovat nyt yhteisessä rintamassa tässä tilanteessa, perusteli lahjoitusta Yuriy Dvizhon, yksi Ukraina Priden taustavaikuttajista.

Mikäli sateenkaarisotilaat ja muut ukrainalaiset eivät onnistu torjumaan hyökkääjiä, tulee kaikkien kohtalo olemaan tyly.

– Tiedämme, että Putinin hallinto ja sen käskyläiset ovat laatineet tappolistan kaikista avoimesti sukupuolivähemmistöjä edustavista, Pylypenko huokaisee.

– Mutta sama kohtalo taitaa täällä olla kaikilla Venäjän armeijaa vastustaneilla.

Mukavaa kohtelua ei ole tarjolla hyökkääjillekään. Pylypenko kertoo yksikkönsä olleen tarkastamassa hylättyä LGBTQ-järjestön toimistoa Harkovassa, kun sen kellarista löytyi ryhmä venäläisiä sotilaita. Venäläiset pieksettiin, vangittiin ja heitä kuljetettiin kadulla pienimuotoisessa paraatissa.

Sateenkaarisotilailla on selkeä näkemys siitä, mitä tapahtuu, jos Venäjän hyökkäystä ei torjuta. Moskovassa Pride-kulkueet on kielletty ja koko teeman esillä pitäminen voi johtaa oikeustoimiin ja mahdollisesti vankeuteen.

Kiovassa sateenkaariväki on järjestänyt jo kolme Pride-kulkuetta, joista viimeisin keräsi kolme tuhatta osallistujaa .

– Putinin vallan alla meidän yhteiskuntamme menisi todella pahasti taaksepäin.

Yksisarvistaistelijat Bohdan ja Kateryna ovat saapuneet lomalle Kiovaan. Sinkoampuja Bohdan, 35, on kotoisin Venäjän puolelta ja muutti 2011 Kiovaan sukupuolisen suuntautumisensa vuoksi. Häntä vainottiin kotiseudullaan homoseksuaalisuuden takia.

– Ei Ukrainassakaan helppoa ole ollut, mutta täällä ei sentään joudu hakatuksi tai tapetuksi homoseksuaalisuuden vuoksi, Bohdan sanoo.

– Olen huolissani perheeni puolesta. He eivät halua lähteä kotoaan, vaikka olen kehottanut. Jos venäläiset tunnistavat vanhempani ja saavat heidät kiinni, heidät tapetaan varmasti, murehtii puolestaan kivääritaistelija Kateryna, 27, jonka perhe asuu miehitetylllä alueella Donetskissa.

Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen edustajat taistelevat yhtenäisenä osastona, koska kokevat saavansa tukea toisistaan. Toisaalta, tietoisuus joukko-osaston tunnuksesta on levinnyt myös rintaman toiselle puolelle. Vähemmistötaistelijoiden kohtalo on julma, jos osasto joutuu antautumaan.

– Se saa meidät sotimaan loppuun saakka. Ja parempi kuolla ystävien keskellä kuin vieraiden joukossa, tuumii Bohdan.

– Omasta puolestani en aio jäädä vangiksi. Minut tunnetaan niin laajasti, että kidutus ja raaka kuolema olisivat varmasti kohtaloni, Kateryna jatkaa.

Ohi kulkee kaksi lomalla olevaa maihinlaskujoukkojen sotilasta. Mitä mieltä kovapintaiset erikoisjoukkojen jäsenet ovat sateenkaarisotilaista?

– Yhtä hyviä sotilaita kuin me muutkin, toinen sanoo.

– Mutta en uskaltaisi lähteä heidän kanssaan lomalle, hekottaa toinen.

Kaikki purskahtavat nauruun. Ennakkoluuloja on, mutta niitä voidaan vaikeissa olosuhteissa käsitellä myös huumorin keinoin.

Nelikko eroaa toisistaan, nostavat jäähyväisiksi kätensä nyrkkiin ylös:

– Slava Ukraini!

– Gerojam slava!

Kuvat: Військові ЛГБТ та наші союзники – Ukrainian LGBT Soldiers and our Allies Luvan kuvien käyttöön antanut järjestön koordinaattori Andriy Maymulakhinilt.