Terveydenhuollon kulut kasvavat, miten rahat saadaan riittämään? Vuodenvaihteessa voimaan tullut sote-uudistus siirsi vastuun sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä kunnilta 21 hyvinvointialueelle, jotka saavat rahoituksensa valtion budjetista.

Samaan aikaan terveydenhuollon kulut ovat olleet jyrkässä nousussa esimerkiksi väestön ikääntymisen ja koronapandemiasta johtuvan hoitovelan kasaantumisen vuoksi. Valtiovarainministeriön arvion mukaan sote-alueiden rahoituksen tarve kasvaisi vuonna 2023 noin 1,3 miljardilla eurolla edellisvuoteen verrattuna.

Hallitus joutui kuitenkin myöntämään jo vuoden ensimmäisessä lisäbudjetissa hyvinvointialueille 500 miljoonan lisärahoituksen, ja määrän uskotaan kasvavan tästä vielä huomattavasti. Myös hoitajien ansioita nostavat palkkaratkaisut tulevat kasvattamaan terveydenhuollon menoja.

Tämä on kuitenkin vasta alkua. Sosiaalipolitiikan johtaviin asiantuntijoihin kuuluva THL:n tutkimusprofessori Heikki Hiilamo pitää hyvin epätodennäköisenä, että tuleva hallitus selviää nousevista sote-maksuista ilman uusia veropäätöksiä.

– On vaikea nähdä, mitkä olisivat ne rakenteelliset syyt, jotka vähentäisivät kustannuspaineita terveydenhuollossa. Enemmän tuntuu olevan niitä syitä, jotka lisäävät niitä.

Seuraavan hallituksen ensimmäisiä suuria tehtäviä tulee olemaan löytää keino terveydenhuollon nousevien kulujen kattamiseen. Kun samaan aikaan valtion velkaantuminen halutaan saada kuriin, on vaihtoehtoja käytännössä kaksi: verojen korottaminen ja menojen leikkaaminen.

Suurin osa eduskuntavaaliehdokkaista näyttää kallistuvan mieluummin menojen karsimiseen kuin verojen korottamiseen. Tämä selviää Avun vaalikoneesta, jossa ehdokkailta kysyttiin mielipidettä verojen nostamiseen terveydenhuollon turvaamiseksi.

Yli puolet kysymykseen vastanneista ehdokkaista ei pitänyt veronkorotuksina oikeana ratkaisuna nykyisessä tilanteessa. Verojen nostamista kannattaneen väitteen kanssa täysin samaa mieltä oli 8 ja samaa mieltä 26 prosenttia vastaajista. Eri mieltä oli 33 ja täysin eri mieltä 26 prosenttia vastanneista ehdokkaista. Viisi prosenttia ei halunnut vastata kysymykseen.

Isoimmista puolueista voimakkaimmin verojen korottamista vastustetaan perussuomalaisissa, joiden ehdokkaista 55 prosenttia on täysin eri mieltä väitteen kanssa. Kokoomuksessa samaa mieltä on tasan puolet ja Liike Nytissä 36 prosenttia vastaajista.

Vasemmistoliiton ehdokkaista taas yli 90 prosenttia oli verojen korottamisen kannalla. Hallituskumppani vihreissä täysin samaa mieltä olevien osuus on pienempi, mutta silti yli 70 prosenttia puolueen ehdokkaista pitää veronkorotuksia oikeana ratkaisuna.

Nykyisen pääministeripuolue SDP:n ehdokkaita kysymys jakaa voimakkaammin: 31 prosenttia vastanneista ei pitänyt verojen korottamista hyvänä ideana, kun taas noin 59 prosenttia tukee sitä. Sanna Marinin (sd) hallituksessa talouskurin puolustajana profiloituneessa keskustassa veronkorotusten vastustajia oli lähes 80 prosenttia.

Valtiovarainministerinä toimiva keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko vastaa olevansa henkilökohtaisesti eri mieltä verojen nostoa kannattavan väitteen kanssa. Vaalikoneessa Saarikko kuitenkin myöntää myös veronkorotusten voivan olla tarpeen terveysmenojen kasvaessa.

– Sosiaali- ja terveyspalveluihin tullaan käyttämään nykyistä enemmän rahaa väestön ikääntymisen ja hoidontarpeen lisääntymisen vuoksi. Hyvinvointiyhteiskunta luo turvallisuutta ja takaa jokaiselle ihmisarvoisen elämän. Tästä ei pidä tinkiä. Joskus myös veronkorotukset ovat paikallaan tämän varmistamiseksi. Päättäjien vastuulla on kuitenkin käyttää verot mahdollisimman hyvin, Saarikko perustelee.

Varsinais-Suomessa ehdolla olevan Saarikon mukaan veronkorotukset eivät ole kestäviä, jos niillä vältetään vanhojen toimintatapojen tarpeellista uudistamista. Hän sanoo luottavansa hyvinvointialueiden kykyyn selvitä taloudellisesta taakastaan.

–Tuoreilla hyvinvointialueilla on kaikki mahdollisuudet uudistumiseen ja entistä parempaan tekemiseen ja kannusteiden tähän tulee olla kunnossa.

Samoilla linjoilla on kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah, joka varmistaisi terveydenhuollon rahoituspohjan paitsi kasvulla, sopeuttamisella ja säästöillä, myös esimerkiksi haittaveroja korottamalla.

–Terveydenhuollon turvaaminen edellyttää kuitenkin ennen kaikkea sote-mallin valuvikojen korjaamista, Essayah vastaa.

Myös Hiilamo pitää selvänä, että sote-uudistuksessa luotua mallia pitää muuttaa. Hiilamo ennustaa alueiden määrärahojen loppuvan viimeistään tulevan hallituskauden jälkimmäisellä puoliskolla, joka pakottaa tulevan hallituksen uudistuksiin.

– Tässä joudutaan miettimään maakuntaveroa tai muuta uutta rahoitusmallia hyvinvointialueille ja sosiaali- ja terveyspalveluille.

Sote-uudistuksessa rahoitusratkaisuksi kaavailtua maakuntaveroa ei otettu käyttöön, sillä erityisesti kokoomus ja perussuomalaiset pelkäsivät kokonaisveroasteen nousevan sen myötä. Hiilamon mukaan sote-alueiden verotusoikeus ei välttämättä nostaisi suomalaisten maksamien verojen kokonaissummaa.

– Sote-uudistuksessahan kuntaveroa alennettiin reippaasti ja siirrettiin osaksi tuloveroa. Esimerkiksi tuloveroa voitaisiin vastaavasti alentaa ja siirtää maakuntaveroon.

Ehdoton etu nykyiseen olisi Hiilamon mielestä kannustaminen tehokkuuteen. Valtion budjetista maksettavassa mallissa on hänen mukaansa valuvika, joka suorastaan kannustaa määrärahojen täysimääräiseen käyttöön.

– Nyt tilanne on se, että hyvinvointialueiden ei missään tapauksessa kannata jättää rahaa säästöön. On aina parempi toimia pienellä alijäämällä, koska muuten rahaa voi olla vähemmän käytettäväksi seuraavana vuonna.

Jos osa rahoituksesta kerättäisiin maakuntaverolla, olisi päättäjillä olemassa kannustin säästää pitääkseen veron määrä alhaisena. Ilman verotusoikeutta hyvinvointialueilla on vain vähän mahdollisuuksia vaikuttaa saamiensa tulojen määrään.

– Esimerkiksi niiden perimien asiakasmaksujen enimmäismäärä on määritelty laissa, ja ne alkavat jo aika monessa paikassa olla aivan tapissa. Tilanteeseen vaikuttaa myös se, että sosiaali- ja terveydenhuollon palkat ja sen myötä kustannukset nousevat. Tilanne on hyvin haastava.

Veronkorotuksia vaalikoneessa puolustava vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson huomauttaa Suomen veroasteen laskevan tulevina vuosina useilla miljardeilla ilman uusia veropäätöksiä.

– Ikääntyvässä maassa, jossa meillä jo tällä hetkellä on merkittäviä ongelmia sosiaali- ja terveydenhuollon saavutettavuuden ja laadun suhteen, ei ole varaa siihen, että valtion tuloihin syntyy tällainen lovi. Siksi ensi kaudella on joka tapauksessa tehtävä uusia päätöksiä hyvinvointipalveluiden riittävän rahoituspohjan varmistamiseksi, Andersson perustelee vastauksessaan.

Vihreät taas on vaaliohjelmassaan ajanut verotuksen painopisteen siirtämistä työn verotuksesta haittaveroihin. Vaalikoneessa puheenjohtaja Maria Ohisalo kannattaa vahvasti terveydenhuollon turvaamista veronkorotuksin.

– Meidän tulee purkaa viime vuosina kertynyttä hoito- ja hoivavelkaa, joka on näkynyt muun muassa pitkittyneinä jonoina.

Perussuomalaisten Riikka Purra kertoo vaalikoneessa olevansa täysin eri mieltä ja Liike Nytin Harry Harkimo eri mieltä veronkorotuksia puolustavan väitteen kanssa. Loput puoluejohtajista eivät ole vastanneet kysymykseen tai kommentoineet sitä.

Hiilamon mukaan poliitikot ovat yleisesti ottaen varovaisia puhumaan mahdollisista veronkorotuksista vaalien alla. Puolueissa yleinen mielipide näyttää kuitenkin olevan, että tulevalla hallituskaudella tarvitaan sekä kustannussäästöjä että veronkorotuksia.

Myös suomalaiset äänestäjät näyttävät arvostavan laadukasta terveydenhuoltoa ja ovat myös valmiita maksamaan siitä. Tämä on käynyt ilmi esimerkiksi THL:n väestökyselyistä.

– Aikaisemmissa kyselyissä kansalaiset ovat olleet sitä mieltä, että he voivat maksaa lisää veroja, jos sillä saadaan parempia terveyspalveluja.