Marraskuussa monen olo menee vetämättömäksi. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori Timo Partonen tutkii kaamos­oireiluja. Hän selittää, miksi juuri nyt väsyttää.

– Päivä on lyhyt ja etenkin aamulla on vähemmän valoa. Mitä enemmän valoa on, sitä virkeämpi ihminen on. Jos valoa ei saa aikaisin aamusta, ihmisen sisäinen kello alkaa jätättää. Siitä seuraa huonompaa nukkumista, joka puolestaan johtaa väsymykseen.

Partonen kertoo, että ihmisen sisäinen kello saa tietonsa silmänpohjasta. Kaikki valo ja pimeys, joka silmänpohjaan tulee, ärsyttää verkkokalvon soluja.

Verkkokalvon solujen pohjimmaisesta kerroksesta punoutuvat hermosäikeet vievät tiedon hypotalamukseen. Se on aivoalueen etuosa, jossa on hermosolujen tiivistymä eli tumake, jota myös sisäiseksi kelloksi kutsutaan. Ilmiö toimii myös sokeilla, sillä näköhavaintoa valosta ei ­tarvita.

Kirkasvalolampusta on Partosen mukaan apua kaamosoireisiin.

– Parasta on, jos oleskelee heräämisen jälkeen kirkkaassa valossa puoli tuntia kerrallaan vähintään viitenä aamuna ­viikossa. Se auttaa kaamosmasennukseen sekä kaamosoireiluun, kuten univaikeuksiin, makeannälkään ja ärtymykseen.

Marraskuinen makeanhimokin johtuu huonosti nukutuista öistä. Väsyneenä ihmiset valitsevat helposti hiilihydraatteja, eli sokereita ja tärkkelystä, sisältäviä ruokia, etenkin iltapäivisin.

– Ne voivat olla suklaata, leivoksia, karkkia ja pullaa tai aivan yhtä hyvin ­leipää, pastaa, perunaa ja puuroa. Ilmeisesti tällaiset ruoat virkistävät ja vievät nopeasti näläntunteen, Partonen sanoo.

Ongelmaksi saattaa muodostua se, että näin syödään vuorokaudenaikaan nähden liikaa. Elimistö ei ehdi polttaa saatua energiaa.

Jos illalla ei lähde urheilemaan ja kuluta tankattua ravintoa pois, käsittelee elimistö energian varastoimalla sen rasvakudokseen.

– Jos tämä toistuu ilta toisensa jälkeen, voi vajaassa viikossa tulla kilokin painoa lisää.