Saaristomeren tila ei ole parantunut, vaikka tavoitteet ovat olleet korkealla. Suomenlahdella rehevöittäviä ravinnepäästöjä on pudottettu jopa puoleen aiemmasta. Saaristomerellä vähennystä ei ole tullut neljännesvuosisataan.

Viime talvi oli erityisen hankala, sillä talvikuukausien aikana mereen valui enemmän ravinteita kuin koko aiempana huippuvuonna 2008 yhteensä.

Suurin yksittäinen Saaristomeren rehevöittäjä on maatalous.

Tätä ongelmaa on pohtinut selvitystyössään professori Kalervo Väänänen Operaatio ainutlaatuinen Saaristomeri -hankkeen laskuun.

Väänänen on solubiologian professori ja entinen Turun yliopiston rehtori.

Väänänen ehdottaa Saaristomeren puhdistamiseksi kolmiosaista ohjelmaa:

Käytännössä tämä tarkoittaisi viljelymaiden lannoituksen virittämistä juuri oikein suuruiseksi ja oikea-aikaiseksi. Lisäksi peltojen suojavyöhykkeiden pitäisi olla kunnossa.

Väänäsen mukaan ravinteiden karkaamista ehkäisevällä viljelysmaan kipsi- ja kalkkikäsittelyllä olisi suunnitelmassa tärkeä osa. Merta nyt kuormittavaa ravinnelastia vähennettäisiin Väänäsen suunnitelmassa muun muassa lisäämällä kalastamista.

Näillä toimilla Saaristomeri-hanke arvioi myös edistettävän kestävää liiketoimintaa. Puhdistuva meri olisi entistä houkuttelevampi matkailukohde ja alueelta talteenotettuja ravinteita voisi käyttää esimerkiksi biokaasun, lannoitteiden ja biohiilen tuotantoon.

Saaristomerellä on yli 40 000 saarta, ja sen luonto on hyvin monipuolinen. Alueella sijaitsee myös Saaristomeren kansallispuisto, jossa vierailee vuosittain yli 60 000 ihmistä. Koko Saaristomerellä kulkee jopa kuusi miljoonaa matkustajaa joka vuosi.