Kaikki hävisivät Pyhäjoella. Ydinvoimalan kannattajat eivät saaneet voimalaa, ja hankkeen vastustajat menettivät kauniin Hanhikivenniemen hiekka- ja kalliorantoineen. Sen tilalla on Fennovoiman keskeneräisen ydinvoimalan satama, jonka tieltä yhtiö lunasti 20 kesämökkiä.

– Lapsesta saakka siellä vietettiin aikaa mökillä. Nyt, kun käytiin veneellä merellä kalassa, ydinvoimala-alue näytti aavekaupungilta valtavine keskeneräisine rakennuksineen, sanoo Eveliina Sorvari aamulenkillään Pyhäjoen Parha­lahden kylänraitilla.

Ydinvoimala-alue sijaitsee noin viiden kilometrin päässä Parhalahdelta. Voimalatyömaalle johtavan tien varressa on rakentajia varten pystytetty noin tuhannen asunnon parakkikylä. Sekin on autio. Pitkä rakennusten rivistö näyttää kaukaa vierekkäin seisahtaneelta junavaunujen rivistöltä.

Sorvari on lähdössä töihin 25 kilometrin päässä sijaitsevaan Raahen sairaalaan.

– Koko ydinvoimala tympäisee niin paljon, etten halua siitä puhua ollenkaan, sanoo eläkeläinen Eine Keskinen, 81.

Keskinen on tulossa Parhalahden kirjastosta ”naisten porinapiiristä”.

Vieläkin näen sieluni silmin punaisen mökin, jonka isäni rakensi veljensä kanssa vuonna 1954, kertoo leskirouva Ritva Tuikkala, 67.

– Sinne kokoontui koko suku aina juhannukseksi. Täältä Parhalahden kylältä mentiin autolla kalasatamaan ja sieltä veneellä mökille, kun perille ei ollut vielä silloin tietä.

Katsomme Tuikkalan omakotitalossa tietokoneelta vanhoja valokuvia, joissa Tuikkalan ja hänen ja tuttaviensa lapset leikkivät hiekkarannalla. Joissakin kuvissa punainen mökki hehkuu mereltä laskevan auringon kajossa. Kuvan tunnelma on vangitseva kuten merikin.

– Sen aaltoja ei väsynyt koskaan katsomaan. Puhutteleva oli myös syksyisin myrskynnyt meri. Ydinvoimala piti sinne väkisin saada. Mitään ei merkinnyt se, että alue koostui valtavan hienoista silokallioista, joiden välissä oli kaunis hiekkaranta. Lasten oli helppo mennä uimaan matalassa rannassa, kun pohja oli yhtä hiekkaa. Tuohon meidän mökin lähelle sukulaiset Raakel ja Toivo Kamutta rakensivat myöhemmin mökin. Molemmat mökit olivat ikään kuin saaressa, sillä myrskyssä vesi nousi niin paljon, ettei mökille päässyt kuivin jaloin, Ritva Tuikkala kertoo.

Ranta-alueella oli 20 mökkiä, joista suurin osa sijaitsi Pyhäjoen jakokunnan omistamalla vesijättömaalla, jonka jakokunta myi Fennovoimalle. Yhtiö lunasti valitusten jälkeen kaikki mökit haltuunsa ja purki ne pois. Joidenkin kanssa päädyttiin vapaaehtoiseen kauppaan.

– En ole siellä enää vuosiin käynyt, kertoo leskirouva Raakel Kamutta Raahen Pattijoelta. Puoliso Toivo kuoli muutama vuosi sitten.

He taistelivat mökistään viimeiseen saakka 2015, sillä se oli remontoitu perusteellisesti eläkepäiviä silmällä pitäen.

Ydinvoimalahankkeen kosahtaminen tuntuu monin tavoin Pyhäjoella. Fennovoima perui Hanhikivi 1 -ydinvoimalan rakentamislupahakemuksen toukokuussa. Suurin osa yhtiön työntekijöistä irtisanottiin kesällä.

Tavallisia pyhäjokisia harmittaa eniten Pyhäjokitalon kariutuminen. Sen rakentaminen olisi alkanut ensi keväänä parhaalla tontilla Pyhäjoen rannassa vanhan S-marketin liikekiinteistön paikalla.

– Tuskin sitä koskaan enää tulee, lähistöllä kävelevä pyhäjokinen Tuula Sarpola arvelee. Hän on selvästi harmissaan.

Monitoimitaloon olisi tullut kirjasto, kuntasali, kaksi liiketilaa ja Fennovoiman vierailukeskus. Sen tärkein rahoittaja olisi ollut ydinvoimayhtiö.

– Menetin voimalahankkeen kaaduttua monta hyvää asiakasta, jotka kävivät säännöllisesti huollattamassa minulla autoaan, kertoo korjaamoyrittäjä Tommi Parhaniemi Parhalahdelta.

Korjaamo on Hanhikivenniemen ja Pyhäjoen keskustaajaman puolivälissä Parhalahden kylän keskustassa.

Parhaniemi on vaihtamassa henkilöauton moottorin öljypohjaan tiivistettä, tippasee öljyä. Työt eivät ole silti täysin loppuneet. – Tuo autosi maanantaina, silloin on ensimmäinen vapaa aika, Parhaniemi vastaa puhelimeen.

– Tänne muutti voimalan vuoksi useita ulkomaalaisia. Espanjalainen Martinezin perhe rakennuttaa tuonne kilometrin päähän uutta omakotitaloa. He ennättivät tilata talon juuri ennen kuin Fennovoiman työmaa pysähtyi, Parhaniemi kertoo.

Ennen kesän irtisanomisia Fennovoiman palveluksessa oli noin 450 työntekijää, joista moni oli jo muuttanut Pyhäjoelle tai Raaheen. Urakoitsijat mukaan lukien paikalla oli tänä keväänä enimmillään lähes tuhat työntekijää. Rakentajien määrä olisi vähitellen noussut jopa 5 000:een, kun varsinaista ydinvoimalan reaktoria olisi päästy rakentamaan. Siihen ei ollut vielä edes lopullista rakentamislupaa.

– Vielä tammikuussa Pyhäjoella oli kirjoilla 150 ulkomaalaista, jotka edustivat 20 eri kansallisuutta. Kunnallisverotuloja jää saamatta, jos väkeä muuttaa pois, mutta se näkyy viiveellä, kertoo Pyhäjoen kunnanjohtaja Matti Soronen.

Kolmivuotisella Tartu toimeen Pyhä­joella -hankkeella yritetään pitää kiinni ammattitaitoisesta työvoimasta, kertoo Pyhäjoen elinkeinojohtaja Helena Illikainen.

– Ydinvoimalaprojektin vetäjiltä ja myös suurelta osalta alihankkijoita lähti työpaikka alta. Tartu toimeen -hankkeella autamme nyt töitä etsiviä ja yrityksiä palkkamaan työntekijöitä. Etenkin ulkomaalaisten on usein hankala löytää puutteellisella suomen kielen taidolla työtä. Haluamme olla myös apuna rekrytointiprosessissa ensimmäisten työpäivien aikana, sillä moni yritys ei ole palkannut muita kuin suomea puhuvia, Illikainen kertoo.

Suomen ikärakenne on sellainen, että myös Pyhä­joella halutaan pitää kiinni ulkomaalaisista. Kunnanjohtaja Sorosen mukaan tavoitteena on, että joka kymmenes Pyhäjoen asukas olisi ulkomaalaistaustainen. Tällä hetkellä asukkaita on noin 3 000.

– Ulkomainen työvoima on ainoa toivo, sillä työvoiman saanti on jo pitkään ollut ongelma, kertoo Parmaco Oy:n Pyhäjoen tehtaan johtaja Juho Hourula.

Erityisesti maatalousalan yrityksillä on ollut myös Pyhäjoella vaikeuksia saada osa-aikaisia ja kausittaisia työntekijöitä. Lisäksi muun muassa päiväkoteihin on jouduttu pestaamaan lukiolaisia sairaslomien tuuraajiksi.

Tampereella pääpaikkaa pitävä Parmaco valmistaa Leppävirralla, Pyhäjoella ja Hämeenlinnassa suuria, neljä metriä leveitä ja viisitoista metriä pitkiä tilaelementtejä. Sisustusta ja LVI-putkia myöten valmiit lohkot kasataan paikan päällä valmiiksi kouluksi tai päiväkodiksi.

Kirvesmies Jari Kurikka viimeistelee lämpimässä sisähallissa lohkoja, joista tulee päiväkoti Helsinkiin.

Parmacon Pyhäjoen tehtaalla on 39 työntekijää sekä kahdeksan alihankkijan sähkö- ja putkimiestä.

Johtaja Hourula esittelee pihalla valkoiseen muoviin pakattuja lohkoja, jotka on numeroitu, jotta ”legopalikat” eivät menisi sekaisin, kun niistä kasataan rakennus.

Ydinvoimalahankkeesta irtisanottu latvialainen kirvesmies Ingus Mincans on jo löytänyt oman alan töitä Raahen seudulta.

– Rakennusalan töitä on paljon tarjolla, Mincans kertoo työntäessään kahdeksan kuukauden ikäistä lastaan Selastine Lacea rattailla Pyhäjoen keskustassa.

Siellä on entinen Fennovoiman toimisto. Sen kyltti on jo repäisty irti valomainoksesta.

Ingus Mincans on päättänyt jäädä vaimonsa Elisabeth Lacen kanssa asumaan pysyvästi Pyhäjoelle, heillä on siellä vuokra-asunto. Pyhäjoen etuja ovat Mincansin mukaan hiljattain valmistunut uusi keskuskoulu, kunnallinen päivähoito ja hyvä asuntotilanne.

Vaikka Parhalahden kyläkoulu lakkautettiin ja oppilaat siirrettiin kymmenen kilometrin päähän Pyhäjoen uuteen keskuskouluun, päätettiin kyläkoulu pitää auki.

– Tänne avattiin uusi eskari. Neljä- ja viisivuotiaita on yhteensä 22, laskee lastenhoitaja Laura Tikkala.

Lapset ajavat pienillä polkupyörillä idyllisen kyläkoulun asfalttipihalla. Lapsia on sivukylällä paljon. Pyhäjoen kirkonkylällä on 1 576 asukasta, Parhalahdella 285 asukasta ja kunnan etelälaidalla Yppärissä 351 asukasta.

– Parhalahdelle on rakennettu viime vuosina uusia omakotitaloja, lastenhoitaja Iida Raappana kertoo.

Moni haluaa rakentaa talon sivukylälle, jossa on tarjolla suuria tontteja. Esimerkiksi espanjalaisten Matinezien omakotitalo on naapurin katseilta suojassa metsän siimeksessä.

– Tälläkin hetkellä Pyhäjoella on avoimia työpaikkoja kuten kunnan kiinteistönhoitajan vakanssi, vaikka työttömiä on 120, kertoo Pyhäjoen kunnanhallituksen puheen­johtaja Antti Tornberg (kesk).

Tornberg on menossa kiinteistölautakunnan kokoukseen, jonka asialistalla on kymmenen tyhjää vuokra-asuntoa kunnan omistamassa 96 asuntoa käsittävässä vuokra­taloyhtiö Hourunkoskessa.

Myöhemmin päivällä Tornberg on lounaalla kunnantalon vieressä sijaitsevassa vietnamilaisessa ravintolassa, joka on viimeistä sijaa myöten täynnä. Ainakaan ydinvoimalahankeen pysähtyminen ei näy ravintolassa, jonne yrittäjä Huong Rahlan-Kallio on joutunut palkkaamaan kolmannen työntekijän sitten viime näkemän.

Syy löytyy ruokapöydästä, jossa istuu tuulivoimaloiden rakennusmiehiä.

– Viiden kilometrin päässä Pyhäjoen eteläpuolella vaihdetaan vanhoihin tuulivoimaloihin uusia lapoja. Pystytämme sitä varten 150 metriä korkean nosturin, kertoo nosturipalveluyritys Havatorin työntekijä Teemu Junttila.

Junttila kasaa Pasi Forsellin kanssa järeää nosturia, jonka pitkät osat on rahdattu yhtiön kotipaikasta Torniosta. Niitä on tuonut rekalla tuulivoimapuistoon Matias Jaasko. Kauempaa katsoen koko Yppärin horisontti on täynnä sähköä jauhavia roottoreita.

– Tuulivoimaloita on rakenteilla lisää, sillä ensi viikolla Pyhäjoella juhlitaan sadatta tuulivoimalaa. Lisäksi perustukset on jo valettu 14 seuraavalle, kunnanjohtaja Soronen kertoo.

Naapurikunta Kalajoen kaupunki oli pitkään Suomen suurin tuulivoimakunta. Nyt Pyhäjoki on menossa ohi. Uusien tuulivoimaloiden valmistuttua Pyhäjoen kunnan saamat kiinteistöverotulot nousevat noin kolmeen miljoonaan euroon.

Soteuudistuksen toteuduttua Pyhäjoen verotulokertymä on 4,6 miljoonaa euroa vuonna 2024.

– Arvioimme, että kiinteistöverotulojen yhteenlaskettu määrä on silloin samansuuruinen eli 4,6 miljoonaa euroa. Siinä ovat mukana tuulivoimalat, Hanhikiven ydinvoimalatyömaan rakennukset sekä kunnan alueella olevat kaikki muut kiinteistöt, Soronen laskee.

Tuulivoima tuo siis balsamia Hanhikiven haavoihin.

– Se tuo hätäapua, Soronen tiivistää.

Silti Pyhäjoen tulevaisuus on Hanhikivenniemellä.

– Uskon, että jossakin vaiheessa sinne rakennetaan ydinvoimala, sillä niin paljon sinne on tehty valmistelevia töitä, Soronen sanoo.

Ydinvoimala toisi tulessaan noin 500 vakituista työpaikkaa. Se vastaa suurta metsäteollisuusyritystä.