Yleisurheilun MM-kisojen isäntämaata Qataria ei tunneta erityisen merkittävänä urheilumaana, kuten kisojen yleisökato osoittaa, eikä se varsinkaan ihmisoikeuksissa kuulu mitalisuosikkeihin.

Isolla rahalla ja lahjuksilla hankitut kisat – vuoden 2022 MM-jalkapallo mukaan lukien – pidetään tukahduttavissa autiomaaoloissa, joissa urheilu palvelee lähinnä järjestäjämaan etuja.

Saudi-Arabian ja Persianlahden väliin puristunut Qatar on öljynsä ansiosta maailman rikkaimpia maita, jolla on maailman kolmanneksi suurimmat maakaasuvarat. Mutta raha ei takaa oikeuksia.

Valtioiden henkilökohtaista ja taloudellista vapautta tutkiva Cato-instituutti rankkaa Qatarin 162 maan joukossa sijalle 103. Toimittajat ilman rajoja -järjestön lehdistönvapausindeksissä, joka sijoittaa Suomen kakkoseksi 180 maan joukossa, Qatar löytyy sijalta 128.

Amnesty Internationalin mukaan keskeiset huolenaiheet Qatarissa ovat siirtotyöläisten olot, sananvapaus, naistenoikeudet ja kuolemanrangaistus.

Qatarissa on yli kaksi miljoonaa siirtotyöläistä, käytännössä 95 prosenttia maan työvoimasta. Heidän asemansa on turvaton ja satojen tiedetään jopa menettäneen henkensä MM-kisojen rakennustöissä.

Amnestyn tuore tutkimus osoittaa, että sadat siirtotyöläiset ovat joutuneet taistelemaan kuukausia saadakseen palkkaa jo tehdystä työstä. Tutkimuksessa seurattiin kolmea rakennus- ja siivousalan yritystä sekä yli 2000 siirtotyöläistä.

– Joitakin pieniä parannuksia on nähty, mutta rakenteeltaan järjestelmä on edelleen todella epäoikeudenmukainen. Ihmiset, jotka faktisesti ylläpitävät Qatarin taloutta ja mahdollistavat sen, että se yhteiskunta pyörii, jäävät aivan liian usein ilman korvauksia ja joutuvat rahattomana palaamaan kotiin, jos pystyvät, sanoo Amnesty Internationalin Suomen osaston toiminnanjohtaja Frank Johansson.

Paineen alla Qatarin viranomaiset perustivat erillisen komitean siirtotyöläisten valituksia varten. Komitea sai viime vuonna yli 6 000 valitusta, mutta Amnestyn mukaan yksikään 1 620 valittajasta ei ole saanut kompensaatiota.

Amnesty on usean vuoden ajan käynyt Qatarissa tutkimassa työoloja. Pari vuotta sitten ilmestynyt isompi raportti katsoi erityisesti jalkapallon MM-kisojen stadioneitten työmaita. Samoihin aikoihin Qatar sopi kansainvälisen työjärjestö ILO:n kanssa tietyistä muutoksista.

– Näytti siltä, että kansainvälinen huomio johtaisi muutokseen. Keväällä julkaisimme raportin, jossa todettiin, että vaikka oli luvattu tosi paljon, niin edelleenkin Qatarissa on noin kaksi miljoonaa siirtotyöläistä, joiden oikeuksia ei kunnioiteta, Johansson toteaa.

Qatarissa laajasti käytetty kafala-systeemi sitoo siirtotyöläiset työnantajaansa, joka voi estää heitä vaihtamasta työpaikkaa tai lähtemästä maasta. Kansainvälisestä painostuksesta huolimatta orjuuttava järjestelmä jatkuu.

– Qatar on tehnyt sopimuksia ja luvannut muuttaa tilannetta, mutta isossa kuvassa se, että säännöt olisivat yhteiskuntaa läpileikkaavia, ei ole toiminut. Viime vuonna Qatar liittyi niin kansalais- ja poliittisia oikeuksia koskevaan sopimukseen kuin talous-, sosiaali- ja sivistysoikeuksia koskevaan, mutta teki sen verran varaumia, että liittyminen ei merkitse mitään. Se on paperilla tapahtuvaa muutosta, ei todellista, Johansson arvioi.

Jalkapallon MM-kisoihin on kolmisen vuotta aikaa. Johanssonin mielestä ainoa keino vaikuttaa on jatkuva painostus niin suurelta yleisöltä kuin ennen kaikkea kisojen järjestäjältä, Fifalta.

– Kansainvälinen jalkapalloliitto on aivan avainasemassa. Kansallisten jalkapalloliittojen, kuten Suomen Palloliiton, pitää olla tarkkana ja vaatia todellisia muutoksia ja että nimenomaan Fifa käyttää vaikutusvaltaansa, vaikka sanomalla, että kisoja ei teillä pidetä, jos asiat eivät muutu.

Keväällä huhuttiin, että Fifa oli saanut televisioyhtiö Al-Jazeeralta salaisen 400 miljoonan dollarin (380 miljoonaa euron) tarjouksen jalkapallon MM-kisojen televisioinnista vain kolme viikkoa ennen kuin vuoden 2022 kisaisännyys päätettiin. Al-Jazeeran päämaja on Qatarissa.

Amnestyn näkemys on, että kansainväliset urheiluliitot tekevät aivan liian vähän.

– Heillä on vaikutusvaltaa, isot rahat takanaan ja ovat haluttuja yhteistyökumppaneita monessakin maassa. He pystyisivät tekemään enemmän. He voisivat olla huomattavan paljon äänekkäämpiä, Johansson sanoo.