Perjantaina 4.2. Pekingissä käynnistyvät talviolympialaiset keräävät jälleen suomalaiset penkkiurheilijat tv-ruutujen ääreen jännittämään sinivalkoista menestystä.

Olympiavoittaja Marjut Rolig jännittää kisoja seuratessaan myös sitä, löytyykö hänelle viimein manttelinperijä pitkän 30 vuoden odotuksen jälkeen.

Maastohiihtäjä Marjut Roligin (o.s. Lukkarinen) uran ehdottomat tähtihetket osuivat helmikuussa 1992 Ranskan Albertvillessä järjestettyihin talviolympialaisiin.

Kisojen avausmatkalla 15 kilometrin perinteisen hiihtotavan kilpailussa Rolig teki nousujohteisen hiihdon, ja nappasi toisella sijalla uransa ensimmäisen arvokisamitalin.

Silloisen IVY:n Ljubov Jegorova oli maalissa yhdeksän sekuntia Roligia nopeampi, pronssille hiihtänyt Jelena Välbe jäi Roligista 12 sekuntia. Neljä päivää myöhemmin luvassa oli vielä parempaa, kun vuorossa oli viiden kilometrin perinteisen kilpailu.

− Itse olin aina pitänyt kymppiä ja viittätoista minulle parempina matkoina kuin vitosta. Olin tosi tyytyväinen siihen hopeaan, mutta sitten meno parantui vielä siitä. Jo silloin aamulenkillä tuntui, että olo on todella kevyt ja hyväntuntuinen. Silloin osasi odottaa, että hyvin menee, Marjut Rolig muistelee Avulle.

Viiden kilometrin kilpailu käytiin vaikeissa olosuhteissa kovassa tuulessa ja räntäsateessa. Rolig teki jälleen nousun kisan loppupuolella ja vei lopulta voiton vain 0,9 sekunnin erolla Jegorovaan.

− Se oli todella tiukka kilpailu, joka onneksi kääntyi minun voitokseni sillä kertaa. Keli oli myös todella haastava. Huollolla oli siinä suuri osuus, kun Suomi onnistui voitelussa, Rolig muistelee uransa tähtihetkeä.

Suomen huoltopäällikkönä Albertvillen kisoissa toimi Petri Rolig. Kultamitali pujotettiin Marjut Lukkarisen kaulaan, sillä pariskunta avioitui kesällä 1992.

Albertvillen kultamitali liitti Marjut Roligin olympiavoittajien valikoituun kerhoon. Samalla se jatkoi suomalaisnaisten menestysputkea talviolympialaisissa.

Marjo Matikainen oli voittanut 1988 Calgarysta olympiakultaa samalta matkalta ja Marja-Liisa Kirvesniemi palasi 1984 Sarajevosta peräti kolme kultamitalia kaulassaan.

Tuskin kukaan tuolloin kuvitteli, ei Rolig ainakaan, että vielä 30 vuotta myöhemmin hän edelleen viimeisin talviolympialaisissa kultaa voittanut suomalainen naisurheilija.

− Kyllähän sitä on joka kerta odotettu, että tulee seuraava. Nyt on taas haku päällä niin sanotusti. Krista (Pärmäkoski) ja Kerttu (Niskanen) ovat olleet tosi hyvässä kunnossa. Mielenkiinnolla odotan kisoja. Varsinkin perinteisen 10 kilometrin väliaikalähtöä odotan naisilta eniten, Rolig kertoo.

Pekingin kisat käydään koronaviruspandemian vuoksi varsin poikkeuksellisissa olosuhteissa. Rolig harmittelee, että urheilijat eivät pääse tiukkojen rajoitusten vuoksi nauttimaan ainutkertaisesta kokemuksesta täysin rinnoin.

Myös kilpailuiden kannalta viruksella voi olla huomattavia ja arvaamattomia, vaikutuksia, mikäli koronatartunnat pudottavat kilpailijoita pois lähtöviivalta.

Albertvillen olympiamitaleiden lisäksi Marjut Rolig saavutti vielä MM-pronssin seuraavana vuonna Falunissa 15 kilometrin perinteisellä. Olympialaisissa hän kilpaili vielä Lillehammerissa 1994, jossa paras henkilökohtainen tulos oli 8. sija 30 kilometrin perinteisellä. Tuon pätkäolympiadin päätteeksi Rolig päätti kilpauransa 28-vuotiaana.

− Olin jo nuorempana miettinyt, että en aio ”vanhaksi” hiihtää. Että elämässä on muutakin kuin urheilu, vaikka olinkin niin fanaattinen.

Alun perin Roligin ja häntä valmentaneen isänsä Reijo Lukkarisen suunnitelmassa uran päätähtäin oli Lillehammerin kisoissa, mutta menestys tulikin pari vuotta etuajassa.

− Lillehammerin jälkeen mietin, vaikka ikää ei ollutkaan kuin 28, että nyt haluan siirtyä muun elämän pariin.

Kilpauran jälkeenkin urheilu on pysynyt Marjut Roligin elämässä mukana näihin päiviin asti. Rolig oli Suomen Olympiakomitean hallituksessa yhden olympiadin verran, minkä lisäksi luottamustehtäviä on kertynyt muun muassa Olympiakomitean urheilijavaliokunnassa ja Suomen Antidopingtoimikunnan urheilijajäsenenä. Television puolella Rolig toimi yhdeksän vuotta Eurosportin lähetyksissä hiihdon asiantuntijana.

Maastohiihdon ohella rakkaaksi lajiksi on muodostunut ampumahiihto, jossa Roligin nuorempi tytär Jessika kilpaili kansainvälisellä tasolla asti. Marjut Rolig toimi vuonna 2020 uransa päättäneen tyttärensä valmentajana ja valmensi myös muita Ahveniston Ampumahiihtäjien urheilijoita yhteensä 13 vuotta viime kevääseen asti. Aviomies Petri toimi välillä seuran puheenjohtajana. Seuran toiminnassa pariskunta on edelleen aktiivisesti mukana.

− Esimerkiksi nyt viikonloppuna meillä on täällä Hämeenlinnassa nuorten SM-ampumahiihdot. Siellä se viikonloppu vierähtää. Sillä lailla urheilun parissa ollaan edelleen.

Perjantai 4. helmikuuta 2022 on paitsi Pekingin olympialaisten avajaispäivä, myös Marjut Roligin 56-vuotissyntymäpäivä. Erityisempiä juhlia ei ole suunnitteilla, syntymäpäivä menee töissä Kanta-Hämeen keskussairaalassa leikkaussalihoitajana.

− Ja lauantaina ja sunnuntaina on ne ampumahiihtokisat. Niitä pitää valmistella perjantai-iltana, Rolig naurahtaa.