Isot ikkunat, väliseinät tiilestä ja uniikki pohjaratkaisu. Tilaa on 180 neliötä. Omakotitalo Jyväskylän Kangasvuoressa on juuri sellainen kuin 1970-luvun alussa rakennetut talot parhaimmillaan ovat.

Kari ja Sirkka Antjärvi ostivat talon vuonna 1984, kun Sirkka odotti pariskunnan esikoista, Maria. Kaksi vuotta myöhemmin syntyi Anu.

Talossa elettiin kaksikymmentä vuotta arkea ja juhlaa. Kun tyttäret muuttivat pois kotoa, Antjärvet päättivät, että heidänkin oli aika luopua siitä. Isot peruskorjaukset odottivat.

– Ajattelimme, että tehkööt nuoremmat. Vaikka eiväthän he taida nykyään haluta, Kari Antjärvi sanoo.

Välittäjä arvioi kolmen kilometrin etäisyydellä Jyväskylän keskustasta sijaitsevan talon hinnaksi noin 200 000 euroa. Antjärvistä hinta oli liian matala.

Neljän kuukauden aikana talosta ei jätetty yhtään tarjousta.

Antjärvet yrittivät myydä omakotitaloaan ensimmäisen kerran jo 12 vuotta sitten, mutta se ei mennyt kaupaksi. Viimeisen parin vuoden aikana yhä useampi vanhan omakotitalon myyjä on kokenut saman.

OP-Kiinteistökeskuksen kiinteistönvälittäjän Päivi Riuttamäen mukaan omakotitalojen kauppamäärät vanhoilla korjausvelkaisilla jyväskyläläisalueilla ovat kahdessa vuodessa laskeneet puoleen.

Tilanne näkyy esimerkiksi myyntiaikojen pidentymisenä, hintojen laskuna ja nollanäyttöinä eli esittelyinä, joihin kukaan ei tule. Myyjät ovat pettyneitä.

– Meidän työstämme on tullut maanpinnalle palauttamista. Jos tiedämme, että kyseisen kohteen kysyntä on huono, sanomme sen suoraan, Riuttamäki kertoo.

Samaan aikaan Jyväskylässä, jonka väkiluku kasvoi vuonna 2017 prosentilla yli 140 000 asukkaaseen, on hurja kysyntä toisenlaisista asunnoista.

Keskustan ja yliopiston läheisyydessä etenkin pienten asuntojen hinnat jatkavat nousuaan. Muualla Jyväskylässä on alueita, joilla yksiö voi jo maksaa enemmän kuin kaksio.

Omakotitaloja myydään paljon, mutta yhä useampi niistä on rakennettu 2000- tai 2010-luvuilla.

Jyväskylän tilanne kuvaa hyvin sitä, mitä asuntomarkkinoilla tapahtuu nyt kaikkialla Suomessa.

Enää ei voi sanoa, että Suomi jakaantuu pääkaupunkiseutuun ja muuhun Suomeen. Suomen hypoteekkiyhdistyksen pääekonomistin Juhana Brotheruksen mukaan on osuvampaa puhua asuntomarkkinoiden pirstaloitumisesta.

Koteja ei enää uhkaa jäädä käsiin ainoastaan muuttotappioalueilla. Myös kasvukeskuksissa on asuntoja, taloja ja mökkejä, joiden kysyntä vähenee.

Suomessa asuntomarkkinoiden vaihteleva tilanne on iso huolenaihe: kaksi kolmasosaa koko väestön varallisuudesta on kiinni asunnoissa. Puolet tästä määrästä koostuu omasta, vakituisesta kodista, loput vapaa-ajan- ja sijoitusasunnoista.

Brotheruksen mukaan hinnat kehittyivät vuonna 2008 alkaneeseen finanssikriisiin asti melko samalla tavalla niin Helsingissä kuin Kainuussa. Sitten alkoi eriytyminen.

Finanssikriisi vauhditti kaupungistumista maailmanlaajuisesti. Palvelutaloudessa työt ovat kaupungeissa. Niinpä myös kaikkein kysytyimmät asunnot ovat siellä.

Voi sanoa, että mitä lähempänä ison kasvukeskuksen ydintä ollaan, sitä todennäköisemmin asunnon arvo säilyy tai kasvaa.

Sekä Brotherus että Kiinteistönvälitysalan keskusliiton toimitusjohtaja Maria-Elena Cowell korostavat, että kasvukeskus on määriteltävä kapeammin kuin ennen.

– Isoissa kaupungeissa keskusta-asuminen on kasvattanut suosiotaan, eikä perheenlisäyskään saa ihmisiä muuttamaan ympäristökuntaan entiseen tapaan, Cowell sanoo.

Tämä on seurausta nuoren sukupolven yhä urbaanimmasta elämäntavasta, joka sekin näkyy eri puolilla Suomea hieman eri tavalla.

Jyväskylän Sääksvuoressa maisema on sellainen kuin se kaikkialla Suomen 2000-luvun omakotitaloalueilla tuppaa olemaan. Vaaleat puutalot nököttävät niin lähellä toisiaan, että olohuoneista näkyy toiseen, pensaat ja puut ovat vielä matalia. Pihoilla näkyy trampoliineja, jalkapallomaaleja ja leikkimökkejä.

Kuusi päivää sitten myyntiin tuli vuonna 2013 valmistunut 116 neliöinen neljän makuuhuoneen omakotitalo. Hintapyyntö on 264 000 euroa. Jo ennen ensiesittelyä OPKK:n kiinteistönvälittäjä Visa Suojanen sai näyttää taloa kahdelle perheelle.

Nytkin on kävijöitä. Miehensä ja toisen lapsensa kanssa paikalle tullut Moradi Parastoo huokaisee tyytyväisenä.

– Tämä on juuri meitä varten. Neliöitä on riittävästi ja lämmityskulut kohtuulliset. Seutu on suosittua lapsiperhealuetta, eikä remonttia tarvitse heti tehdä.

Huolettomuuden perässä ovat myös Korpilahdelta lähemmäs Jyväskylää mielivät Juutilaiset.

– Emme varmaan menisi edes katsomaan vanhaa taloa. Tiedämme, miten paljon aikaa ja rahaa remontti vaatii, eikä meillä ole ruusuisia kuvitelmia siitä hommasta, perheen toista lasta odottava Maaret Juutilainen sanoo.

Sääksvuori on Jyväskylän mittakaavassa jo varsin kaukana, vajaan kymmenen kilometrin päässä keskustasta, mutta silti siellä käyneet nuoret perheet edustavat hekin 2010-luvun trendejä.

Turhista neliöistä ei enää haluta maksaa, sillä ekologisuus on tärkeää. Moni perhe myöntää, ettei heillä ole halua tai kykyä vanhan talon korjaamiseen.

Etäisyys itsessään ei ole huono asia. Sääksvuoresta ajaa parissa minuutissa Jyväskylän ytimeen vievälle valtatielle.

– Suomessa yleistyy keskieurooppalainen ajattelu, jossa tärkeintä ei ole kilometrien määrä, vaan se, kuinka monta minuuttia kaupungin keskustaan on. Liikenteellisissä solmukohdissa sijaitseville asunnoille on kysyntää, Brotherus kuvaa.

Vaikka välittäjien tuntuma ja kiinteistömarkkinoilta tulevat tilastot kertovat asuntomarkkinoiden pirstaloitumisesta, ei oikeastaan minkään kiinteistön tulevaisuus ole täysin toivoton.

Kuten kiinteistönvälittäjät korostavat, kyse on hinnoittelusta.

– Jokaiselle kohteelle on ostaja, jos välittäjillä on ammattitaitoa hinnoitella oikein, sanoo Visa Suojanen.

Odotuksia matalampi hinta tietysti kirpaisee kenties koko ikänsä kotiaan maksaneita myyjiä, mutta se on asuntosijoittamisen riski. Sitä riskiä suomalaiset eivät ehkä osaa huomioida tarpeeksi, sanoo Maria-Elena Cowell.

Sekin on mahdollista, että joidenkin tällä hetkellä vähemmän kysyttyjen talojen ja asuntojen arvo tulevaisuudessa nousee tai säilyy. Ympäristöministeriön asuntoneuvos Tommi Laanti huomauttaa, että joidenkin vanhojen asuinalueiden kysynnän on huomattu kasvavan, eivätkä kaikki uudet rakennu niin kuin oli ajateltu.

Asuntomarkkinoilla vaikuttavat monet voimat, joiden ennakointi on vaikeaa. Kaupungistumisen lisäksi suomalaisten asumisen toiveita ja mahdollisuuksia muuttavat esimerkiksi tieto- ja liikenneyhteyksien paraneminen, kakkosasuntojen suosion kasvu ja senhetkinen asunto- ja rahapolitiikka.

Eri kohteiden hinnoissa näkyy se, rakennetaanko kasvukeskuksiin tarpeeksi huokeita ja pieniä asuntoja ja miten muuttotappiokunnat mahdollistavat uutta yritystoimintaa.

Vain se on varmaa, että tulevaisuudessakin asunnon ostajan on oltava valmis huoltamaan kotiaan, sitä uuttakin. Se on paras vakuutus sille, että talon saa tarvittaessa johonkin hintaan kaupaksi.

– Jos haluaa täysin huoltovapaata omaisuutta, on sijoitettava johonkin muuhun kuin rakennuksiin, toteaa Cowell.

Kun Kari ja Sirkka Antjärven sopimus välittäjän kanssa 12 vuotta sitten raukesi, pari iloitsi. He eivät halunneetkaan luopua heille sopivasta kodista.

Kari Antjärvi soitti työmiehille heti seuraavana aamuna. Reilun kymmenen vuoden aikana vuonna 1972 valmistuneessa omakotitalossa on remontoitu käytännössä kaikki pintoja lukuun ottamatta.

Pari myi taloa uudelleen vuosikymmenen vaihteessa, mutta ei harmitellut, vaikkei taaskaan tullut tarjousta. Heille koti on mieleinen, eikä sen arvo tämän hetkisillä markkinoilla juuri huoleta.

– Emme ole ostaneet tätä bisneksen kannalta. Jossakin on asuttava joka tapauksessa.

Antjärvien asumiskustannukset ovat velattomassa omakotitalossa pienemmät kuin ne olisivat vuokrakaksiossa. Enää he eivät suunnittele muuttoa, ellei ensimmäinen lapsenlapsi Fanny, kolme kuukautta, tarvitse hoitoapua.

– Jos hänelle ei saada hyvää hoitopaikkaa, me lähdemme Espooseen, Sirkka Antjärvi sanoo.

Jos niin käy, talo menee myyntiin kolmannen kerran. Sitten mitataan taas, mikä arvo on sillä, että keskustaan voi kävellä, viereen nousee uusi koulu ja olohuoneen isot ikkunat antavat metsään.