Syyskuussa 2017 hurrikaani nimeltä Maria rysähti karmealla voimalla Karibialla sijaitsevalle Dominican saarelle. Hirmumyrskyssä tuulen voimakkuus oli jopa yli 70 metriä sekunnissa. Tuuli murjoi saaren sellaiseen kuntoon, että se näytti sotatantereelta. Käytännössä noin 70 000 dominicalaisen piti aloittaa elämänsä alusta.

Dominica on pieni saarivaltio, pienempi kuin vaikkapa suomalaisten suosima, myös Karibialla sijaitseva, Dominikaaninen tasavalta. Yksi saaren pääelinkeinoista on ollut banaanien viljely ja vienti. Myös turismi on tuonut merkittävän osan tuloista. Hurrikaani tuhosi viljelysmaita ja karkotti suuren osan matkailijoista.

Dominica on hiljalleen päässyt jaloilleen, mutta sen asiat eivät ole entisellään. Saarella tiedetään, että mitä enemmän Atlantti lämpenee, sitä yleisemmin myrskyjä esiintyy. Uusi hurrikaani voi iskeä voimakkaammin ja useammin. Siksi Dominica on päättänyt olla maailman ensimmäinen ”ilmastoresilientti” valtio. Jälleenrakentaminen pyritään tekemään kestävästi, ja omavaraisuutta vahvistetaan. Banaanin ohella viljellään muitakin kasveja, joista moni on saarelaisten omaksi ruuaksi. Energiassa panostetaan maalämpöön. Silti matkailua tarvitaan kipeästi tuomaan köyhälle saarelle tuloja.

Tämän vuoden Helsingin Matkamessuilla vastuullisuus oli isosti esillä. Matkanjärjestäjät esittelivät kilvan vastuullisuusohjelmiaan. Esimerkiksi kaukomatkatoimisto Aventura esitteli uutta Reilusti maailmalla -tuoteperhettään, jossa yksi matka suuntautuu juuri Dominican saarelle.

Reilusti maailmalla -reissuissa on valittu mahdollisimman suorat lennot. Aventura kertoo kompensoivansa niiden päästöt, ja majapaikat sekä retkikohteet on valittu suosien vastuullisia paikallisia toimijoita.

Monilla muillakin valmismatkojen järjestäjillä, kuten Aurinkomatkoilla, on samankaltaisia listauksia ja periaatteita. Reilun matkailun ohjenuoria tarvitaan etenkin kaukokohteissa, joista monet sijaitsevat köyhissä maissa.

Matkamessujen alla julkistettiin myös suomalaisten matkailijoiden vastuullisuutta selvitellyt tutkimus, jonka on tehnyt Kantar TNS -firma. Sen mukaan matkojen kompensointi ei kiinnosta kovin monia, mutta yli puolet vastaajista pitää paikallisen kulttuurin säilyttämistä erittäin tärkeänä.

Valmismatkojen tarjoajilla on juuri paikallisuuden tukemisessa iso vastuu. Kun reissaaja pääsee perille köyhään saarivaltioon, voiko hän olla varma, että hotellissa maksetaan työntekijöille hyvin ja heitä kohdellaan kunnolla? Eiväthän lepotuolit rajaa koko rantaa vain matkailijoiden käyttöön, eihän minkään palvelun taustalta löydy lapsityövoimaa?

Ja mikä tärkeintä, jäähän reissaajien rahoista oikeasti iso osa saarelle eikä kaikki mene kansainvälisille suuryhtiöille?

On erinomaista, että matkanjärjestäjät ovat hereillä ja parantavat jatkuvasti toimintaansa vastuullisuudessa. Matkailijan ei silti kannata purematta niellä kaikkea nettisivuilla luvattua vaan kysyä omaan reissuun liittyviä konkreettisia asioita. Väitän, että parikin kirpeää kysymystä riittää kannustamaan matkanjärjestäjiä skarppaamaan yhä toimintaansa. Kun muutoksia päätetään tehdä suuren firman tasolla, on niillä erinomaisen iso vaikutus.

Olisi varmasti huikeaa lähteä reissuun hienona luontokohteena tunnetulle Dominicalle. Varsinkin, jos se auttaa paikallisia pääsemään hurrikaanin jälkeen jaloilleen. Vastuullisen matkailun kannalta olennaista on kuitenkin myös se, että saari sijaitsee kaukana. Mikään ekoteko reissu Suomesta sinne ei siis ole.

Matkailijalla onkin pohdittavana painavia asioita. Jos lähtisit reissuun, uskotko, että se parantaisi vai heikentäisi Dominican tilannetta? Mitä kaikkia vaikutuksia matkallasi siellä olisi?

Toimittaja Heidi Kalmari pohtii Mondo-lehden kolumneissaan, miten matkustaa kestävästi ilosta ja elämyksistä tinkimättä.