Osallistuin syksyllä esihenkilövalmennukseen, jota veti kiireiset työt ja pitkät päivät muutosvalmentamiseen ja puhekeikkoihin vaihtanut entinen yritysjohtaja. Hänen tarinansa omasta elämänmuutoksestaan oli tuttu: havahtuminen siihen, että lapset eivät asu ikuisesti kotona ja että heille ei ole iloa rättiväsyneestä hahmosta, joka ei jaksa työpäivän jälkeen kuin rojahtaa sohvalle. Alkoi elämäntapamuutos, jossa tavat tehdä töitä, kuntoilla ja syödä menivät vähittäin uusiksi.

Kuulostaa siis juuri sellaiselta elämänmuutostarinalta, jolle olisi helppo nauraa. Voisi nauraa muutoksen teon välineeksi valitulle kestävyysjuoksulle. Miksi kukaan ei vastaavassa tilanteessa keksi koskaan mitään muuta, miksi juuri juoksu on näiden kertomusten laji joka ainoa kerta? Luultavasti siksi, että se on yhdistelmä nautintoa ja kärsimystä toisin kuin vaikka sähly, josta kärsimys puuttuu.

Vielä helpompi olisi ilkkua muutoksen tavoitteelle, ihmiselle, joka on läsnäolevampi arjessa ja perheessä. Keskellä rutiineja, kauppajonossa ja kentänlaidalla, vanhempainillassa ja arpomassa lasten käyttäjätunnuksia puhelimen ja pelikonsolin sovelluskauppoihin. Poishan tästä kaikesta tavataan haluta, ei tiukemmin sen keskelle.

Mutta: luultavasti muutoksen tavoite on lopulta paras mahdollinen ja ainoa, sillä elämästä ei pääse pois, jos sitä haluaa jatkaa. Reunaehtoja voi muuttaa, mutta itseään ei pääse pakoon.

Pako on kuitenkin usein se sana tai vertaus, jolla arjen ulkopuolisista asioista puhutaan. Baari-ilta tai -viikonloppu on usein breikki tai irtiotto, vaikka nautintoja ja päihteitä voisi tarkastella todellisuuspaon sijaan sen suhteen, mitä ne tuovat jo valittuun elämään.

Pitkälti tästä oli kyse Helsingin Sanomien jouluisessa jutussa, joka käsitteli sitä, miten nollata aina välillä aivot ja mieli kiivastahtisesta työstä. Artikkelin nollaajilla oli omat keinonsa, yhdellä alkoholi ja juhliminen, toisella seksi ja kolmannella liikunta. Vanhoja hyviksi havaittuja keinoja, jotka kaikki pistävät liikettä välittäjäaineisiin ja siksi myös mielialoihin.

Kaikille urheilu tai liikunta ei aiheuta yhtä voimakasta hyvän­olontunnetta kuin toisille, mutta ne joille se aiheuttaa, tietävät: urheilun aiheuttama mielihyvä on aivan omaa luokkaansa. Ja mikä parasta, se on sitä kahdella tavalla ja kahteen aikaan. On itse suoritus, jonka aikana ei ole mahdollista ajatella mitään muuta tai sitten kerrankin rauhassa. Ensimmäinen selittää aikuisiän pallopelien suosiota, jälkimmäinen kestävyysurheilun. Välittäjäaineet liikkuvat ja suorituksesta seuraa energinen ja tarmokas olo pitkäksi aikaa. Sähkösopimus tulee kilpailutettua, pääsiäisen lomamatka varattua ja lapsen talvihousut lyhennettyä. Tästä syystä urheilu on aivan toivoton nautintoaine todellisuuspakoon, sillä se terävöittää aistit ja mielen ratkomaan käsillä olevia ongelmia. Urheilu ei auta unohtamaan tai välittämään vähemmän, päinvastoin.

Alkoholi toimii toisin, se pyöristää kulmia. Aina ei kaipaa sitä virtaa, jota liikunnasta saa, ja yleensä kaikista vähiten sitä kaipaavat muut samassa taloudessa asuvat.

Puolikas viinipullo on täsmälääke siihen tarpeeseen, minkä lisäksi alkoholi sai varsinkin nuorempana aikaan muutakin. Alkoholi on nautinnon ja mielihyvän tiivistettä, josta ylimääräinen aika ja vaiva on keitetty pois. Nousuhumalassa olo on riehakas kuin olisi voittanut kilpailun tai saanut ison urakan valmiiksi töissä, ilman, että on täytynyt laittaa tikkua ristiin.

Mutta pakoon ei tälläkään keinolla pääse. Nousuhumalaa ei enää tule, mutta aamulla varmuudella ahdistus. Lapsen tavallinen nuhakuume pelottaa, ikkunoiden takaa kuuluu ambulanssin sireeni varmasti siksi, että jälkeläinen on jäänyt auton alle ja luomi käsivarressa tuntuu kasvaneen. Mieli saattaa olla alkuviikosta vähän tummempi rehellisen ryyppäämisen jälkeen, sanoi alkoholilla nollaava Hesarin jutussakin.

Kiinnostavan jutun ainoa ongelma liittyi sen tekotapaan, jossa jokaisella oli vain yksi tapa nollata. Koska alkoholi, seksi, liikunta ja taide rentouttavat jokainen omalla tavallaan, tarvitaan niitä kaikkia. Muuten edessä on tilanne, jossa addiktio on yritys selättää elämän luonnollinen yksitoikkoisuus.