33 saaresta koostuvat Kykladit ovat saaneet nimensä ympyrästä (kreikaksi kyklos), jollaisena ne kiertävät pyhänä pidettyä Deloksen saarta. Kreikkalaisessa mytologiassa Kykladit olivat alun perin nymfejä, jotka meren jumala Poseidon muutti vihastuksissaan saariksi.

Jos korkeamman vihaa on saarilla joskus koettukin, ei siitä nykyisin näy jälkeäkään. Päinvastoin: Kykladit ovat ihastuttava lomakohde kaikille auringosta, merestä ja leppoisasta saarielämästä nauttiville. Tarjolla on upeita hiekkarantoja ja kristallinkirkasta vettä, vuoria ja vuosisataista historiaa sekä roppakaupalla helleenien maailmankuulua vieraanvaraisuutta.

Suurin ja vehrein Kykladien saarista on Naxos, jonka maisemat vaihtelevat korkeista vuorista reheviin laaksoihin ja kauniisiin merimaisemiin. Vanhoissa vuoristokylissä aika tuntuu pysähtyneen: asukkaat pukeutuvat edelleen perinteisiin asuihin ja elävät oman maansa antimista. Hedelmällinen maa tuottaakin paikallisherkkuja oliiviöljystä kasviksiin ja juustoista viineihin, mikä tekee Naxoksesta kulinaristin unelmakohteen.

Korkein Naxoksen vuorista on 1 004 metrin korkeuteen kohoava Mount Zas, joka on saanut nimensä ylijumala Zeukselta. Zeuksen syntymäpaikkana pidetty vuori on koko saariryhmän mahtavin ja mielenkiintoinen patikointikohde aktiivisesta tekemisestä kiinnostuneille. Lisäksi aktiivilomalaiset viihtyvät monipuolisen vesiurheilun parissa.

Naxos hurmaa myös arkkitehtuurillaan. Saariryhmälle ominaisen sinivalkoisen, muotokieleltään kuutiomaisen ja pelkistetyn rakennuskannan ohella saaren eri kolkissa pääsee ihailemaan vanhoja kirkkoja, luostareita ja venetsialaistyylisiä linnoja. Monipuoliseen tapahtumakattaukseen kuuluvat muun muassa keikat ja konsertit sekä makoisat viini- ja kalafestivaalit.

Kykladien pohjoisin saari Andros on maisemiltaan naapureitaan karumpi. Hiekkarantoja lukuun ottamatta saaren rantaviiva on kivinen, ylempänä vuoristomaisema vaihtelee rehevien tasankojen sekä kukoistavan kasvillisuuden ja runsaana virtaavien purojen kanssa.

Aktiivilomien ystävät viihtyvät saaren lukuisilla vaellusreiteillä, historiasta ja kulttuurista kiinnostuneiden taas kannattaa vierailla saaren kahdessa arkeologisessa museossa ja pääkaupunki Horan nykytaiteen museossa. Saaren keskiosissa sijaitseva oliivimuseo puolestaan näyttää, miten oliiviöljyä ennen vanhaan tuotettiin.

Androksella on pitkät merenkulkuperinteet, ja saaren pääkaupunki onkin kuuluisien kapteenien ja laivanvarustajien koti. Kapeiden kujien, kauniiden kirkkojen, kauppojen ja kahviloiden täplittämän pääkaupungin ohella vierailun arvoisia ovat saaren useat linnat, luostarit sekä Paleopoliksen tuhansia vuosia vanhat kalliomaalaukset.

Yksi Kykladien tunnetuimmista saarista on maailman jetsetinkin suosima Mykonos. Nimensä Apollonin pojanpojalta lainannut saari tunnetaan ennen kaikkea kukkuloistaan, hiekkarannoistaan ja hohtavan valkoisista rakennuksistaan.

Mykonoksella on tarjottavaa sekä ikiliikkujille, löhölomailijoille, bilehileille että historian ja perinteiden ystäville. Shoppailumahdollisuudet ovat laajat ja yöelämäkin vertaansa vailla. Leppeiden tuulien hellimä saari tunnetaan myös surffareiden mekkana.

Yksi Mykonoksen kuvauksellisimpia kohteita on saaren pääkaupungissa sijaitseva, Pikku Venetsianakin tunnettu Alefkantran alue. 1700-luvulla rakennetut, meren ylle kurottautuvat kapteenien talot värikkäine parvekkeineen muistuttavat ikonisia italialaismaisemia, niiden taustalla taas kohoaa viehättävä tuulimyllyjen rivistö.

Kykladien eteläosassa sijaitseva Santorini on Kreikan romanttisimpia lomakohteita. Se on monen valinta myös häämatkapaikaksi.

Santorini on itse asiassa puolikuun muotoinen saariryhmä, joka koostuu viidestä eri saaresta. Koko komeus on osa aktiivista tulivuorta, jonka romahtanut kraatteri lepää meressä 400 metrin syvyydessä. Viimeksi 3 600 vuotta sitten purkautunut tulivuori tekee Santorinista kuin suuren geologisen museon: hiekkarannat levittäytyvät meren ääreen joskus valkoisina, joskus punaisina tai mustina. Myös vulkaaniset kivet ja vaikuttavat kuumaisemat kuuluvat kauppaan.

Pääkaupunki Fira on osa niin sanottua kraatterin kulmakarvaa, jolta avautuu upea näkymä tulivuorelle. Saaren kyliä ympäröivät viinitarhat, joiden rypäleet kypsyvät vulkaanisessa maaperässä erityisen maukkaiksi. Monet saaren viinitarhoista toimivat myös museoina, joissa pääsee tutustumaan viininvalmistamisen perinteisiin ja nykypäivään. Lisäksi makuhermoja hivelevät paikalliset kirsikkatomaatit, valkoiset munakoisot, pavut, kaprikset ja saaren oma vuohenjuusto.

Koufonisia muodostuu kahdesta pikku saaresta, Pano Koufonisista ja Kato Koufonisista, joita erottaa vain 200 metriä leveä kapeikko. Saarista ensin mainittu on asuttu – se on reilun 350 asukkaan koti.

Koufonisia on ihanteellinen paikka rentoutumiseen kultahiekkaisilla rannoilla lepäillen, turkoosissa vedessä uiden ja juuri pyydetyistä meren antimista nauttien. Aktiivisen ajanvietteen etsijät voivat pyöräillä 5,5 neliökilometrin kokoisen saaren ympäri tai ihailla maisemia vaellusreiteillä.

Syros on saari, jossa kreikkalaiset perinteet ja läntiset vaikutteet kohtaavat. Saaren pääkaupunki, Kreikan Manchesteriksikin kutsuttu Ermoupolis oli 1800-luvulla merkittävä kaupan ja teollisuuden keskus. Historian lehtien havina kaikuukin yhä komeassa kaupungintalossa, tulli- ja teatterirakennuksissa, uusklassistisessa arkkitehtuurissa ja kaupungin kauniilla aukioilla.

Ortodoksinen usko näkyy upeina kirkkorakennuksina, joiden ohella kannattaa tutustua roomalaiskatolisen yhteisön keskiaikaiseen kortteliin sekä linnoitusmaiseen Pyhän Yrjön katedraaliin.

Syros tunnetaan myös lukuisista gastronomisista erikoisuuksistaan. Paikallinen kinkku, fenkolimakkara ja mausteinen juusto hellivät vaativimpiakin makunystyröitä. Jälkiruoaksi maistuvat puolestaan timjamihunajasta ja paahdetuista manteleista valmistettu halvapiirakka sekä perinteiset loukoumi-makeiset.

Miloksen vaihtelevista maisemista käy kiittäminen alueen vulkaanista maaperää. Sen peruja ovat muun muassa erikoisen muotoiset luolat ja kuumat lähteet, joihin antiikin kreikkalainen lääkäri Hippokrateskin aikanaan viittasi. Saarella on ollut pitkään myös kaivosteollisuutta: tätä nykyä siellä kaivetaan mineraaleja, kuten laavakivenäkin tunnettua obsidiaania.

Milos on ihanteellinen kohde arkeologian ja historian ystäville. Saaren katakombeja pidetään koko Kreikan tärkeimpänä varhaiskristillisenä hauta- ja palvontapaikkana. Myös esihistoriallinen Fylakopin asutus ja kaivostoiminnan 11 000-vuotista historiaa esittelevä kaivosmuseo ovat vierailun arvoisia.

Rantaelämästä voi Miloksella nauttia peräti 80 eri rannalla. Vulkaanisen toiminnan muokkaamat luolat taas ovat sukeltajien suuressa suosiossa.

Ios on saari, jonka 87 kilometriä pitkästä rantaviivasta yli kolmannes on hiekkarantaa. Yksi parhaista rannoista on viidestä lahdenpoukamasta muodostuva Manganari, joka hellii kävijäänsä kultaisella hiekalla ja kristallinkirkkaalla vedellä. Samoissa maisemissa kuvattiin aikanaan myös Luc Bessonin kuuluisa elokuva Suuri sininen.

Ios on kalastajan unelmakohde, ja meren antimista nautitaan tietenkin myös ravintolapöydissä. Saaren suosituimpia kalaherkkuja ovat aurinkokuivatut pikarellit, joiden lisäksi maistuvat muun muassa viininlehtikääryleet, täytetyt kesäkurpitsan kukat, kikhernepyörykät ja paikalliset juustot.

Kirkoista kiinnostuneelle Ioksella on tarjota peräti 365 vierailukohdetta. Saari on myös myyttisen runoilija Homeroksen viimeinen lepopaikka. Menoa ja meininkiä tarjoilee puolestaan vilkas yöelämä, jonka ansiosta Ios on yksi Kreikan pidetyimmistä bilesaarista.