Ratkaisevatko ulkomaalaiset työntekijät henkilöstöpulan, joka vaivaa vanhustenhoitoa Suomessa? Tästä suunnasta etsitään nyt vastauksia valtakunnalliseen hoivakriisiin.

Kysymys on kiireellinen, sillä vanhusten ympärivuorokautisen hoivan 0,7:n työntekijän mitoitus on tulossa voimaan loppuvuonna. Se tarkoittaa, että yhtä vanhusta kohden tarvitaan 0,7 työntekijää. Nykyään vastaava luku on 0,6, ja huhtikuussa mitoitus on porrastettu nousemaan 0,65:een.

THL arvioi toukokuussa 2022, että henkilöstömitoituksen nosto 0,7:ään edellyttää noin 3 400 uuden hoitajan rekrytointia.

Hoitajien lisäksi tarvitaan myös muita työntekijöitä, kuten hoiva-avustajia. THL:n taannoisessa kyselyssä hyvinvointialueet ilmoittivat tarvitsevansa yhteensä 2 558 uutta hoiva-avustajaa tänä vuonna, jos heitä on saatavilla.

Miten tämä tehdään?

Terveysyritys Mehiläisen toimitusjohtaja Janne-Olli Järvenpää sanoi hiljattain Suomen Kuvalehdessä, että vanhustenhoivan uusi henkilöstömitoitus voidaan toteuttaa helposti. Mehiläinen rekrytoi Suomeen oman rekrytointiyhtiönsä kautta aasialaisia työntekijöitä, erityisesti filippiiniläisiä ja intialaisia, hoivaamaan Suomen vanhuksia. Tulijoita olisi Järvenpään mukaan tuhansia. Sen sijaan uudet hyvinvointialueet eivät Järvenpään mukaan ole halunneet rekrytoida ulkomaalaisia työntekijöitä.

Millaisia suunnitelmia hyvinvointialueilla ja Helsingissä oikein on ulkomaisen työvoiman suhteen?

– Kyllä meillä on aikeita, sanoo Helsingin seniorikeskusten johtaja Maritta Haavisto.

– Meidän on pakko tehdä kansainvälistä rekrytointia. Olemme tämän vuoden aikana aloittamassa rekrytoinnit Aasiasta.

Helsinki tavoittelee tänä vuonna ulkomailta noin 100:aa uutta työntekijää vanhustenhoivaan. Tarkat rekrytointimäärät tarkentuvat Haaviston mukaan myöhemmin keväällä.

Helsingin seniorikeskuksissa on yhteensä noin 2 500 työntekijää. Tänä vuonna avataan lisäksi noin 100 uutta vakanssia.

Syitä Aasiasta rekrytoimiseen on Haaviston mukaan kaksi: Lähtömaissa, erityisesti Filippiineillä, sairaanhoidon koulutus on laadukasta. Lisäksi henkilöstövuokrausfirmat suuntaavat rekrytointejaan nimenomaan Aasiaan.

Kaupungin vastuulle jää varmistaa, että saapuvien työntekijöiden kielitaito on riittävä. Haavisto sanoo, että suomea pitää alkaa harjoitella lähtömaassa, ja kielikoulutusta pitää Suomessa jatkaa.

– Emme myöskään halua rekrytoida valmiita sairaanhoitajia hoiva-avustajiksi. Haluamme, että jos ihmisellä on sairaanhoitajan koulutus, hän myös pätevöityy Suomessa sairaanhoitajaksi.

Jos työntekijällä taas on lähtömaastaan sairaanhoitajan tutkintoa alempi koulutus, hän voi Suomessa pätevöityä lähihoitajaksi oppisopimuskoulutuksen kautta. Tätä koulutusreittiä Helsingissä rakennetaan parhaillaan.

Haavisto ei vielä osaa sanoa, milloin ensimmäiset uudet kansainväliset hoiva-alan työntekijät voisivat Helsinkiin saapua. Tavoite on ”mahdollisimman pian”. Valmiita hankintapäätöksiä kansainvälisten työntekijöiden rekrytoinnista ei kuitenkaan vielä ole. Haavisto uskoo, että Helsingissä tarvitaan useita kumppaneita työvoiman rekrytoimiseen.

Ulkomailta rekrytoinnin lisäksi Helsinki palkkaa Suomessa jo olevia kansainvälisiä sairaanhoitajia, joita koulutetaan pätevöitymiskoulutuksissa esimerkiksi Metropolia-ammattikorkeakoulussa.

– Ehdottomasti on tarkoitus ja tavoite saada kansainvälistä työvoimaa, sanoo myös Pirkanmaan hyvinvointialueen sosiaali- ja terveysjohtaja Taru Kuosmanen. Hän ihmettelee Mehiläisen toimitusjohtajan Suomen Kuvalehdessä lausumaa kritiikkiä.

Jotta Pirkanmaalla päästään 0,7:n työntekijän mitoitukseen, on hyvinvointialueelle rekrytoitava yhteensä noin 500 uutta työntekijää ympärivuorokautiseen vanhustenhoivaan. Kuosmasen mukaan ajatus on, että ulkomailta tulisi ensi vaiheessa reilut 100 työntekijää. Tällä hetkellä uuden hyvinvointialueen vanhuspalveluissa työskentelee noin 4 300 ihmistä.

Kokemusta kansainvälisestä rekrytoinnista on jo. Tampereen kaupunki teki vuonna 2021 alkaneen pilottirekrytoinnin filippiiniläisistä työntekijöistä Mehiläisen tytäryhtiön kautta. Yhteensä noin 30 hoiva-alan työntekijää tuli sen myötä Tampereelle. Pilottia laajennettiin myös muutaman muun kunnan alueelle.

Kokemukset ovat olleet hyviä. Työntekijät ovat Kuosmasen mukaan olleet motivoituneita oppimaan suomen kieltä. Kieliopinnot olivat osa pilottihanketta.

– Yksiköt saivat ilmoittaa, ketkä haluavat ottaa vastaan kansainvälisiä työntekijöitä. Ottajia olisi ollut enemmän kuin pilotissa oli tulijoita. Myös asiakkaiden palaute on ollut hyvää, Kuosmanen kuvaa.

Pirkanmaalla kerättiin tiedot tulevista rekrytointitarpeista jo vuoden 2022 alkupuolella. Rekrytoinnin toteuttajan kilpailutus oli kerran jo pitkällä, kunnes yksi kilpailutukseen osallistunut yritys teki kilpailutuksesta oikaisuvaatimuksen. Kilpailutus aloitettiin alusta.

– Meidän toiveenamme oli, että meillä olisi ollut hyvinvointialueena käytössämme lisää kansainvälistä työvoimaa jo nyt vuodenvaihteessa, sanoo Kuosmanen.

Nyt uusi kilpailutus on edennyt siihen vaiheeseen, että Pirkanmaa tekee päätöksen kansainvälistä rekrytointia tekevästä yrityskumppanistaan tammikuun aikana. Kumppanista riippuu, mistä päin maailmaa uudet työntekijät tulevat. Aasian maiden lisäksi Kuosmanen mainitsee Kenian , josta on jo tullut sairaanhoitajaopiskelijoita Pirkanmaalle.

Vielä ei tiedetä, kuinka nopeasti Pirkanmaalle saataisiin uutta työvoimaa. Kuosmanen laskee, että kilpailutukseen pitää varata noin puoli vuotta aikaa, ja sen päälle tulevat lähtömaan koulutukset sekä kielitestit vievät kuukaudesta kahteen.

– Toivon, että kevään lopulla, Kuosmanen sanoo.

Helsinki ja Pirkanmaa ovat isoja vanhustenhoivan järjestäjiä, joilla on suhteessa paljon työntekijöitä. Millainen tilanne on pienemmällä hyvinvointialueella?

– Täällä on suunnitteilla hankkeita, jotka keskittyvät nimenomaan ulkomaisten työntekijöiden hankintaan ikäihmisten hoivaan, sanoo Satakunnan hyvinvointialueen järjestämisjohtaja Marika Lanne.

– Täytyy ihan rehellisesti sanoa, että 0,7-mitoitus on haasteellinen. Siellä on tarvetta ja rekrytointihaasteita jo nyt.

Tällä hetkellä hyvinvointialueen vanhustenhoivassa työskentelee yhteensä noin 2 250 ihmistä, joista 800 on ympärivuorokautisessa hoidossa. 0,7-mitoituksen toteutumiseen Satakuntaan tarvittaisiin 90 uutta hoiva-alan työntekijää.

Kilpailutusta ulkomaisen työvoiman hankkimiseksi ei ole vielä aloitettu. Ensi vaiheen suunnitelma on tehdä paikallisen koulutusyksikkö WinNovan kanssa yhteistyötä tilanteen kartoittamiseksi. Selvitettävänä on, mistä työntekijöitä rekrytoitaisiin ja miten tulijoita koulutetaan. Sopivia työntekijöitä voisi Lannen mukaan löytyä Aasian lisäksi esimerkiksi Afrikan maista. Vielä ei tiedetä, kuinka montaa työntekijää Satakunta ulkomailta tavoittelisi tänä vuonna.

– Toivoisin, että kesäksi jo saataisiin. Mutta tämä on minun toiveeni ja näkemykseni tarpeesta.

Lanne kuitenkin sanoo, että ulkomaisten työntekijöiden rekrytointi ei yksinään ratkaise vanhustenhoidon työvoimavajetta, ja hän penää kansallisen tason tarkastelua.

– Ovatko meidän koulutukselliset vaatimuksemme ajan tasalla? Vastaako työnjako vanhustenhoivan yksiköissä ajan vaatimuksia? Se, että rekrytoidaan ulkomailta, ei ole koko ratkaisu, Lanne sanoo.