Korona nousi hoitoalan neuvotteluihin – Huolena työolot ja turvallisuus – Tehy: ”Jos työehtoja ja palkkausta ei korjata, hoitajapula pahenee”
Puheenaiheet
Korona nousi hoitoalan neuvotteluihin – Huolena työolot ja turvallisuus – Tehy: ”Jos työehtoja ja palkkausta ei korjata, hoitajapula pahenee”
Hoitoala on yhtä aikaa keskellä koronakriisiä ja työehtoneuvotteluita. Työmarkkinaneuvottelut koskevat mm. hoitajia, opettajia, lääkäreitä, palo- ja pelastustoimea sekä sosiaalityöntekijöitä.

Hoitoala oli jo alkutalvesta kunta-alan työmarkkinaneuvotteluiden keskipisteessä, eikä sen merkitys ole epidemian puhkeamisen jälkeen ainakaan pienentynyt.

– Koronakriisin aiheuttama työpaine, työn vaarallisuuden kasvu ja valmiuslain aiheuttama työehtojen heikentyminen juuri sote-alalla on otettava neuvotteluissa huomioon. Akuutisti hoitajilla on huoli työvoiman riittävyydestä ja työturvallisuudesta, koska suojaimista on ollut puutetta ja ohjeistus paikoin epäselvää, Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen kommentoi Avulle.

Hoitajapula alkoi jo ennen koronakriisiä ja pahenee

Tehy ja lähi- ja perushoitajien SuPer perustelevat niin sanotun yleisen linjan (3,3 prosenttia kahden vuoden aikana) päälle haettavaa korotusta naisvaltaisen alan palkkakuopalla. Järjestöt vaativat myös vastaavaa sote-sopimusta kuin lääkäreillä ja kiky-tunneista luopumista.

– Suurimmat erimielisyydet liittyvät kikyyn ja hoitajien omaan työehtosopimukseen. Sellainen on ollut vuosia lääkäreillä ja opettajilla, eikä se maksa mitään. Sote-alan työaikasäännöt ja palkkausjärjestelmät ovat ajastaan jääneitä ja toimimattomia. Jo ennen koronakriisiä vallinnut hoitajapula pahenee, mikäli työehtoja ja palkkausta ei korjata, puheenjohtaja Rytkönen painottaa.

Kuntatyönantajat: Kustannuslisäys uhka

Myös työnantajapuolen perustelut ovat ennallaan. Kuntatyönantajien (KT) mukaan vaatimukset ovat ylimitoitettuja eikä valtionosuuksien leikkausten, työikäisten määrän vähenemisen ja veropohjan kutistumisen kanssa kamppailevien kuntien talous kestä hoitajien erilliskorotuksia.

– Tämän tason kustannuslisäys vaarantaisi kuntien tulevaisuuden. Nyt nähdään suorastaan elintärkeiden kuntapalvelujen arvo: niitä pitää olla tarjolla jatkossakin. Mutta totta kai pyrimme saamaan neuvotteluratkaisun jo siksi, että aloille saataisiin työrauha, muotoilee KT:n työmarkkinajohtaja Markku Jalonen Avulle.

Kaikkiaan 420 000 henkilön palkkaa ja työehtoja koskevat kunta-alan neuvottelut siirtyivät viime viikolla tuloksettomina sopimuksettomaan tilaan, ja apuun päätettiin pyytää valtakunnansovittelija. Vain valtion virka- ja työehtosopimuksissa saatiin aikaan yleisen linjan mukainen sopimus.

1 kommentti